Pasin Palstat - viikko 21
“OLIN FARISEUS JA ELIN SIIS USKONTOMME ANKARIMMAN SUUNNAN MUKAAN.
NYTKIN OLEN TUTKITTAVANA SEN TÄHDEN, ETTÄ PANEN TOIVONI LUPAUKSEEN, JONKA
JUMALA ON ANTANUT MEIDÄN ISILLEMME.” Apt.21:1-32
PAAVALIN PUOLUSTUSPUHE
Ihailen rohkeutta ja terävyyttä, mitä Paavali osoitti
syyttäjiensä ja tuomariensa edessä. Vaikka hänen elämänsä oli ollut jo pitkään
veitsenterällä, hänen rauhallisuutensa ja luottamuksensa Jumalan tahdon
toteutumiseen oli miltei yliluonnollista. - Mietipä, jos itse olisit noissa
tilanteissa! Vain yksi väärä sana, tai tuomioon johtava syytös johtaisi
välittömästi kuolemaan! Millaisia sanoja muodostaisimme tuollaisissa
tilanteissa? - Paavali ei perääntynyt tuumaakaan. Hänellä oli selkeä kokemus ja
tietoisuus siitä, miten Jumala pelastaa ihmisen Jeesuksen Kristuksen nimen
kautta. Hänen ei tarvinnut enää mielistellä ihmismielipiteitä ja käsityksiä.
Hän oli kohdannut Jumalan - todellisen elämän antajan!
1. Agrippa sanoi Paavalille: "Saat puhua
puolestasi." Silloin Paavali kohotti kätensä ja piti puolustuspuheen:
”Paavalin puhe voidaan jakaa kolmeen jaksoon: a) Hänen
uskollisuutensa juutalaisena (jj. 2-8); b) Apostolin kutsumus (jj. 9-18); c)
Kutsu lähteä pakanoiden tykö (jj. 19-23).” [Novum]
2. "Kuningas Agrippa! Olen todella onnellinen, kun saan
tänään juuri sinun edessäsi puolustautua kaikkia niitä syytöksiä vastaan, joita
juutalaiset ovat esittäneet.
”Hän oli iloinen siitä, että sai vihdoinkin seistä
sellaisen korkean viranomaisen edessä, jolla oli sekä halua että kykyä ymmärtää
asiaa. Hän iloitsi myös siitä, että sai tilaisuuden todistaa tälle
Kristuksesta. Apostoli suhtautui kuninkaaseen kunnioittavasti, mutta hän ei
missään tapauksessa imarrellut. Hän oli peloton, mutta ei ylimielinen.” [Novum]
3. Sinähän tunnet perin pohjin kaikki juutalaisten säädökset
ja kiistakysymykset. Siksi pyydän, että kärsivällisesti kuuntelet minua.
”Rabbiinien kirjoituksissa korostetaan, että Agrippa
oli hyvin perehtynyt juutalaiseen lakiin. Sana "kärsivällisesti"
ilmaisee, että hän pyysi kuningasta ja toisiakin valmistautumaan pitkään
puheeseen.” [Novum]
4. "Minun elämäni on alusta alkaen kaikkien juutalaisten
tiedossa. He tietävät, miten minä nuoruusvuosinani olen elänyt kansani parissa
Jerusalemissa.
”Sanat näyttävät viittaavan siihen, että hän oli
juutalaisten keskuudessa tunnettu jo ennen uskoon tuloaan.” [Novum]
5. He tuntevat minut jo entuudestaan ja voivat todistaa - jos
vain haluavat - että olin fariseus ja elin siis uskontomme ankarimman suunnan
mukaan.
”Hän ei ollut vain nimellisesti fariseus, vaan hän
tosiaan eli fariseuksena aivan vakavissaan. Oppinsa hän oli saanut etevän
rabbiini Gamalielin koulussa (5:34; 22:3), ja kaikki, jotka tunsivat hänet siltä
ajalta, saattoivat todistaa hänen sanansa tosiksi. Toisista apostoleista
voitiin ehkä sanoa, että he olivat kouluakäymättömiä ja oppimattomia miehiä
(4:13), mutta ei Paavalista.” [Novum]
6. Niinpä minä nytkin olen tutkittavana sen tähden, että
panen toivoni lupaukseen, jonka Jumala on antanut meidän isillemme.
”Jumalan kantaisille ja heidän kauttaan koko kansalle
antamat lupaukset olivat hänen "toivonsa" perusta. Hän tarkoittaa
luonnollisesti Messiasta koskevia lupauksia, jotka olivat nyt täyttyneet
Kristuksessa. Olennainen osa niistä koski ylösnousemusta ja iankaikkista
elämää, ja näiden lupausten toteutuminen oli alkanut Kristuksen noustessa
kuolleista.” [Novum]
7. Yötä päivää meidän kansamme kaksitoista heimoa hartaasti
palvelevat Jumalaa ja toivovat tämän lupauksen toteutuvan. Tämän toivon takia,
kuningas, juutalaiset syyttävät minua. 8. Miksi teistä on niin uskomatonta,
että Jumala herättää kuolleet?
”Aivan varmasti hän tahtoi korostaa sanoillaan myös sitä,
että Jeesus oli ylösnousemuksellaan todistanut olevansa Messias, Israelin
toivon täyttymys.” [Novum]
9. "Minäkin elin ennen siinä luulossa, että minun tulee
kaikin voimin taistella Jeesus Nasaretilaisen nimeä vastaan.
”Sekä Vt:ssa että Ut:ssa ’nimi’ kuvaa henkilön koko
olemusta ja elämäntapaa. Kristityille Jeesuksen nimi tuli kaikkia muita nimiä
tärkeämmäksi (Fil 2:9), ja se samaistettiin Jumalan nimeen.” [Novum]
10. Niin minä myös tein Jerusalemissa. Hankin ylipapeilta valtuudet
ja toimitin vankilaan monia pyhiä, ja kun tuli kyse heidän surmaamisestaan,
äänestin sen puolesta.
”’Ääni (psēfos)’ merkitsee oikeastaan pientä sileätä
tai hiottua kiveä ("psaō", 'hangata', 'pyyhkiä'). Luultavasti
äänestys suoritettiin luovuttamalla tällainen kivi. Vrt. Ilm 2:17.” [Novum]
11. Kerran toisensa jälkeen minä synagogissa rankaisin heitä
ja yritin pakottaa heidät herjaamaan Jeesusta, ja ankarassa kiihkossani minä
ulotin vainoretkeni oman maamme ulkopuolelle asti.
”Hän käytti todennäköisesti sekä väkivaltaa että uhkauksia.
"Herjaaminen" olisi luultavasti merkinnyt sitä, että uskovat olisivat
kieltäneet Jeesuksen olleen Messias tai kironneet hänet ja tunnustaneet, että
hänet oli tuomittu oikeudenmukaisesti.” [Novum]
12. "Näissä asioissa minä lähdin matkalle Damaskokseen.
Olin saanut siihen ylipapeilta suostumuksen ja valtuudet. 13. Mutta silloin,
kuningas, minä matkaa tehdessäni puolenpäivän aikaan näin, miten taivaasta
leimahti aurinkoakin kirkkaampi valo minun ja matkatovereideni ympärille.
”Jumalan kirkkaus pysäytti vainoojan. Se tapahtui keskellä
päivää Paavalin ollessa hereillä ja täydessä toimessa. Ei siis voinut olla kysymys
unesta tai kuvitelmasta. Apostolin kokemus Damaskon tiellä voidaan rinnastaa
kuvaukseen Dan 10:4-11:ssa.” [Novum]
14. Me kaikki kaaduimme maahan, ja minä kuulin äänen sanovan
heprean kielellä: 'Saul, Saul, miksi vainoat minua? Paha sinun on potkia pistintä
vastaan.'
”’Tutkain’ oli terävä piikki tai sauvan kärki, jolla
juhtaa hoputettiin ja ohjattiin esim. kyntäessä. Mitä enemmän eläin vastustelee,
sitä tukalammaksi se tekee oman olonsa. Paavalin kokemus vainoojana oli
varmasti ollut samanlainen. [Novum]
15. Minä kysyin: 'Herra, kuka sinä olet?' Herra sanoi: 'Minä olen
Jeesus, jota sinä vainoat.
”Paavali sai kohdata ylösnousseen Kristuksen. Tästä
kohtaamisesta hän kirjoittaa 1 Kor 15:8:ssa ja sanoo siinä itseään »keskensyntyneeksi».
Se saattaa olla lisänimi, jota hänen vastustajansa olivat käyttäneet hänestä.”
[Novum]
16. Nouse jaloillesi. Minä olen ilmestynyt sinulle, koska
olen valinnut sinut palvelijakseni ja todistajakseni, kertomaan siitä, mitä nyt
olet nähnyt ja mitä vielä olet näkevä, kun sinulle ilmestyn.
”Paavalille Damaskon tapaus ei ollut ohimenevä kokemus,
vaan hänen elämänsä voimanlähde aikaa ja iäisyyttä varten.” [Novum]
17. Minä pelastan sinut oman kansasi käsistä ja varjelen
sinua, kun lähetän sinut pakanoiden pariin
”Paavalin apostolinvirka alkoi hänen kääntymyksestään.
Juuri tuolla hetkellä Jumala »näki hyväksi ilmaista minussa Poikansa», kuten
hän myöhemmin kertoo Gal 1:15-16:ssa. Herran sanat varustivat hänet edessä oleviin
vaaroihin ja valmistivat häntä tuleviin kärsimyksiin.” [Novum]
18. avaamaan heidän silmänsä ja saattamaan heidät pimeydestä
valoon ja Saatanan vallasta Jumalan luo. He saavat syntinsä anteeksi, kun
uskovat minuun, ja heillä on oleva paikkansa niiden joukossa, jotka Jumala on
pyhittänyt.'
”Oikeastaan vain Pyhä Henki voi valaista ihmisen mielen
ja avata hänen silmänsä. Ainoastaan Kristus vapauttaa ’saatanan vallasta’. Vain
Jumala voi antaa meille ’perintöosan pyhitettyjen joukossa’. Jumala käyttää
palvelijoitaan tässä työssä, mutta kunnia tapahtuneesta kuuluu kuitenkin yksin hänelle.”
[Novum]
19. "Tämän vuoksi, kuningas Agrippa, en voinut olla
tottelematta taivaallista näkyä.
”Tämän taivaallisen näyn jälkeen Paavalin koko elämänasenne
muuttui. Ensinnäkin hän oli nähnyt itsensä. Hän oli ennen pitänyt itseään
moitteettomana fariseuksena, mutta nyt hänestä tuli Jumalan armoa tarvitseva
syntinen. Näky muutti myös hänen käsityksensä lähimmäisistä. Aikaisemmin hän
oli jakanut heidät kahteen ryhmään: juutalaisiin, jotka olivat lupauksen lapsia,
ja pakanoihin, jotka olivat pelastuksen ulkopuolella. Nyt hän näki, että
Kristuksessa kaikki olivat yhtä. Kolmanneksi hänen käsityksensä Jumalasta
muuttui. Ennen hän oli nähnyt Jumalan ainoastaan Siinailta, lain vuorelta käsin.
Nyt hän näki hänet Golgatalta, sovituksen paikalta käsin.” [Novum]
20. Ensiksi Damaskoksessa ja Jerusalemissa, sitten joka puolella
Juudeaa ja muiden kansojen parissa minä olen julistanut, että kaikkien tulee
katua syntejään, kääntyä Jumalan puoleen ja tehdä tekoja, joissa heidän
parannuksensa näkyy.
”’Kääntymys’ on välttämätön, koska kaikki ovat poikenneet
pois Jumalan luota (Ps 14:3; Room 3:12). Siksi se, joka kääntyy, »tulee»
Jumalan luo. Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä.» Näitä tekoja ei
ihminen suorita parannuksen ohella, vaan ne syntyvät todellisen kääntymyksen
seurauksena.” [Novum]
21. Tästä syystä juutalaiset ottivat minut temppelissä kiinni
ja yrittivät hakata minut hengiltä.
”Erottautuminen kuuluu olennaisesti pyhityskäsitteeseen,
mutta tietoisuus siitä, että Israel oli valittu kansa ja siihen liittyvä erottautuminen
pakanakansoista oli monien juutalaisten kohdalla muuttunut kansalliseksi itsekkyydeksi
ja uskonnolliseksi pintakiilloksi. Oli unohdettu, että valituilla oli koko maailman
pelastumiseen liittyvä tehtävä.” [Novum]
22. Jumalan avulla olen kuitenkin selvinnyt tähän päivään
asti ja voin nytkin täyttää todistajan tehtävääni, puhua sekä ylhäisille että
alhaisille. Minä puhun vain siitä, minkä profeetat ja Mooses ovat ennustaneet
tapahtuvan, en mistään muusta,
”Paavalin sanoista kuultaa myös vakuuttuneisuus siitä,
ettei kukaan hänen vastustajistaan pystyisi tekemään hänelle mitään Jumalan
sallimatta. Häntä syytettiin juutalaisvastaisesta toiminnasta. Mutta hän ei
ollut milloinkaan pilkannut juutalaisten pyhiä kirjoituksia. Päin vastoin hän
uskoi niihin ja kunnioitti niitä.” [Novum]
23. puhun siitä, että Messiaan tuli kärsiä kuolema ja ensimmäisenä
nousta kuolleista sekä julistaa valon sanomaa niin meidän kansallemme kuin
muillekin kansoille."
”Kärsivä Messias oli juutalaisten alituisena kompastuskivenä.
Siksi Paavalin oli heille julistaessaan aina tähdennettävä kahta asiaa. Hänen
oli sanottava heille ensinnäkin, että Messiaan kärsiminen oli Jumalan ennalta
säätämä asia, ja toiseksi että tämä kärsimään joutunut Messias oli kuolleista
nousseiden esikoinen.” [Novum]
Paavali vetoaa kuulijoihinsa
24. Paavalin näin puolustautuessa Festus sanoi kovalla
äänellä: "Paavali, sinä olet järjiltäsi! Kirjaviisaus on sekoittanut
pääsi."
”Apostolin puhe oli jyrkässä ristiriidassa maaherran
maailmankatsomuksen kanssa, ja ehkä tämä hermostui yhä enemmän siitä, että oli
antanut tällaisen miehen vedota keisariin.” [Novum]
25. Mutta Paavali vastasi: "En ole järjiltäni, arvoisa
Festus. Minkä puhun, puhun totuuden ja terveen järjen mukaisesti.
”Paavali ei kiihkoillut eikä tunteillut vähääkään. Hän
vetosi tosiasioihin kertoessaan uskoontulostaan, samoin julistaessaan
Kristusta. "Toimi (sōfrosynē)" tarkoittaa järkeä, tervejärkisyyttä.
Sana kuvaa mielentyyneyttä ja hyvää arvostelukykyä, sisäistä tasapainoa, joka
pysyy vakaana kaikissa olosuhteissa. Se on hulluuden täydellinen vastakohta.
Vrt. 1 Tim 2:9,15.” [Novum]
26. Kuninkaalle nämä asiat kyllä ovat tuttuja, ja siksi
voinkin avoimesti puhua niistä hänelle. Yksikään niistä ei ole hänelle tuntematon,
siitä olen varma - eihän tämä ole tapahtunut missään syrjäisessä kolkassa. 27.
Uskotko profeettoja, kuningas Agrippa? Tiedän, että uskot."
”Puheensa päätteeksi Paavali kävi suoraan hyökkäykseen.
Jos kuningas uskoi profeettoja, hänen oli uskottava myös Paavalin sanoja.
Hänhän puhui vain sen toteutumisesta, mistä profeetat ja Mooses olivat ennustaneet
(j. 22). Paavali vastasi itse kysymykseensä ennen kuin kuningas ehti vastata.”
[Novum]
28. "Vähälläpä luulet tekeväsi minusta kristityn",
Agrippa sanoi.
”Paavalin sanat tekivät kuninkaaseen voimakkaan vaikutuksen.
Ei tiedetä, pääsikö Agrippa milloinkaan tämän pidemmälle tai tuliko hänestä
kristittyä.” [Novum]
29. "Vähällä tai paljolla", vastasi Paavali.
"Suokoon Jumala, että niin sinusta kuin teistä kaikista muistakin, jotka
minua tänään kuulette, tulisi sellaisia kuin minä olen - näitä kahleita lukuun
ottamatta."
”Apostolin puolustuspuhe päättyi hänen todistukseensa,
ja se oli vakuuttavampi kuin parhainkaan puhetaidollinen suoritus. Hänen
todistuksensa osoittaa, että hän rakasti syvästi lähimmäisiään. Hän tiesi,
ettei ihminen voinut olla onnellinen »melkein kristittynä.»” [Novum]
30. Silloin kuningas nousi, samoin maaherra ja Berenike sekä
koko heidän seurueensa.
”Tämä vieras mies herätteli kiusallisesti heidän omaatuntoaan,
ja siksi oli parasta saada kuulustelu pian päätökseen. Agrippa oli osoittanut
vankia kohtaan kiinnostusta, mutta tuskin hän oli odottanut kuulustelun päättyvän
tällä tavalla.” [Novum]
31. Salista poistuessaan he puhuivat keskenään: "Tuo
mies ei ole tehnyt mitään, mistä ansaitsisi kuoleman tai kahleet."
”Riippumatta siitä, miten paljon he olivat hänen puheestaan
ymmärtäneet, he olivat samaa mieltä siitä, ettei tämä mies ollut rikkonut
lakia.” [Novum]
32. Agrippa sanoi Festukselle: "Hänet olisi voitu
vapauttaa, ellei hän olisi vedonnut keisariin."
”Oikeastaan juuri Festus oli pakottanut Paavalin vetoamaan
keisariin. Se oli Paavalin ainoa mahdollisuus pelastaa henkensä. Hän oli
esittänyt vetoomuksensa Festuksen uhattua lähettää hänet takaisin Jerusalemiin
sen sijaan, että olisi vapauttanut hänet Kesareassa. Nyt maaherralla ei enää
ollut valtaa vapauttaa eikä tuomita häntä. Apostolin edessä oleva matka oli
erilainen kuin hänen muut matkansa. Mutta Paavalille kaikki matkat olivat
lähetysmatkoja (23:11). Loppujen lopuksi tämäkin tapahtumien käänne oli Jumalan
johdossa.” [Novum]
- Tulosta artikkeli: https://drive.google.com/file/d/1m1sF6vL3mPqLC_KvO6faUArQDBPlNtDH
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti