Pasin Palstat - viikko 16
”VIEKÄÄ HÄNET VAHINGOITTUMATTOMANA MAAHERRA FELIXIN LUO” Apt:23:23-35
PAAVALI SIIRRETÄÄN KESAREAAN
Mitä mahtoi Paavali miettiä ollessaan viimeistä kertaa Jerusalemissa?
Näkisikö hän enää huomista päivää, entä jos salajuoni paljastuisi, eikä hän
pääsisikään pakoon vainoajiltaan?
Emme voi tietää, rukoiliko hän tuskissaan, vai odottiko, mitä
tuleman pitää. Miten meidän kävisi tuollaisissa vainoissa? Horjuisiko uskomme
epätoivon hetkellä? Miten pöyristyttävää olisi, jos Herraan uskovien henkeä
uhkailtaisiin! Emme osaa edes kuvitella niitä tuntemuksia, mitä monet
marttyyrit ja vainotut ovat saaneet kokea julmien ja sadististen ihmisten
toimesta.
Apt.23:23. Komentaja kutsui sitten kaksi
sadanpäällikköä ja sanoi: "Pitäkää yön kolmannesta tunnista alkaen
kaksisataa jalkamiestä valmiina marssimaan Kesareaan. Ottakaa lisäksi
seitsemänkymmentä ratsumiestä ja kaksisataa keihäsmiestä. {Noin kello 21:stä
lähtien. Ks. selitystä Matt. 20:3.} 24. Varatkaa myös Paavalille ratsuja ja
viekää hänet vahingoittumattomana maaherra Felixin luo." 25. Sitten
komentaja kirjoitti maaherralle näin kuuluvan kirjeen: 26. "Claudius
Lysias tervehtii hänen korkea-arvoisuuttaan maaherra Felixiä. 27. Tämän miehen
ottivat juutalaiset kiinni ja olivat tappaa hänet. Minä kuitenkin menin
sotilaineni paikalle ja pelastin hänet, kun sain tietää, että hän on Rooman
kansalainen. 28. Saadakseni selville, mistä juutalaiset häntä syyttivät, vein
hänet heidän neuvostonsa eteen. 29. Siellä totesin, että syytteet aiheutuivat
heidän lakiaan koskevista kiistakysymyksistä. Mistään sellaisesta häntä ei syytetty,
mistä seuraisi kuolemantuomio tai vankeusrangaistus. 30. Koska tietooni on
tullut, että tätä miestä vastaan on vireillä salahanke, lähetän hänet nyt
viipymättä sinun luoksesi. Niille, jotka häntä syyttävät, olen myös tehnyt
tiettäväksi, että heidän on esitettävä syytteensä sinun edessäsi." 31. Sotilaat
tekivät niin kuin oli käsketty, ottivat Paavalin mukaansa ja veivät hänet yötä
myöten Antipatrikseen.
”Paavali lähti Jerusalemista viimeisen kerran. Hän oli kerran
aikaisemminkin joutunut lähtemään kaupungista kiireesti (9:30), mutta tällä
kerralla hän oli inhimillisesti katsoen hyvässä turvassa.” [Novum]
32. Seuraavana päivänä lähtivät ratsumiehet edelleen saattamaan
Paavalia, kun taas muut palasivat varuskuntaansa. 33. Ratsumiehet saapuivat
Kesareaan, toimittivat kirjeen maaherralle ja veivät myös Paavalin hänen
eteensä. 34. Maaherra luki kirjeen ja kysyi, mistä maakunnasta Paavali oli.
Kuultuaan, että Paavali oli Kilikiasta, 35. hän sanoi: "Kuulustelen sinua
sitten kun täällä ovat paikalla myös ne, jotka sinua syyttävät." Hän antoi
määräyksen, että Paavalia oli pidettävä vartioituna Herodeksen linnassa.
”Ovelan suunnitelman laatineet miehet oli voitettu vielä suuremmalla
oveluudella, ja Paavalilla oli tuskin syytä pelätä edessä olevaa oikeudenkäyntiä.
Hän tiesi pääsevänsä kerran Kesareasta Roomaan, mutta sitä hän joutui
odottamaan vielä kauan. On mahdollista, että Kesarean uskovat saivat luvan
käydä tapaamassa Paavalia vankilassa. Tässä kaupungissa Kornelius oli tullut
uskoon. Kristinusko oli juurtunut sinne jo apostolien toiminnan alkuaikoina.”
[Novum]
Paavali selvisi Herodeksen linnaan. Ehkä hän sai olla hetken
turvassa? Uskon, että Herra rohkaisi ja antoi uutta voimaa Paavalille, niin,
että hän kesti nuo kärsimykset. Paavalin vankeusajat tuottivat kuitenkin
hedelmää, josta saamme nauttia vielä tänäänkin! Tuskin hän olisi kirjoittanut
tärkeitä kirjeitään, jos hän olisi päässyt eri seurakuntiin saarnaamaan ja
opettamaan. Vaikka hän kaipasisi sitä, oli parempi niin, että koko maailma sai
kuulla tärkeää opetusta evankeliumista! Uskon tässäkin toteutuneen Jumalan
ihmeellisen tahdon.
Room.11:33. ”Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä!
Kuinka tutkimattomat ovat Hänen tuomionsa ja käsittämättömät Hänen tiensä!”
- Tulosta artikkeli: https://drive.google.com/file/d/1257w-RnFCgrKCDZemSQS2uE11iShDgyj

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti