Pasin Palstat - viikko 36
“Aamulla sotilaiden keskuudessa syntyi
tavaton hämminki. Mitä oli tapahtunut Pietarille?” Apt.12:6-19
Pietari pelastuu
Oliko Pietari epätoivoinen ja
kauhuissaan todennäköisen kuolemantuomion edessä? Tarkasti vartioituna useiden
sotilaiden voimin - Pietari nukkuu levollista unta. Jos kuvittelet itsesi
tuohon tilanteeseen, ymmärrät jotain yliluonnollisesta rauhasta Jeesuksen veren
voiman alla. Kuolema ja kahleet eivät pysäytä Jumalan tahtoa!!
Seurakunta rukoili kiihkeästi
apostolien puolesta. He tiesivät, mikä menetys evankeliumille olisi ollut
Pietarin kuolema. Hän oli se opetuslapsi, josta Jeesus sanoi: “tälle kalliolle
Minä rakennan seurakuntani.” - Seurakunta oli nähnyt ihmeitä ja
rukousvastauksia, mutta nyt Jumala yllätti heidät täysin mahdottomassa
tilanteessa. Oli tilanne, josta ei ollut minkäänlaista poispääsyä inhimillisin
keinoin. Kun sitten Jumalan enkeli vapautti Pietarin vankityrmästä, ei ollut
seurakunta uskoa millään tapahtunutta todeksi!
Haluan sinun ajattelevan elämäsi
kahleita. Rukoile ja ylistä Jeesuksen pyhää nimeä! Kenties sinäkin näet, miten
hän suorastaan kantaa sinut ulos vankilasi täysin avoimista ovista, ilman
kenenkään estämättä. Sellainen Herra meillä on!
Apt.12:6-19. Sen päivän vastaisena yönä, jona Herodes aikoi asettaa
Pietarin oikeuden eteen, Pietari nukkui kahden sotilaan välissä. Hänet oli
sidottu kaksin kahlein, ja lisäksi vankilan ovella oli vartiomiehet. 7. Mutta
yhtäkkiä hänen edessään seisoi Herran enkeli ja huone oli täynnä valoa, ja
enkeli töytäisi Pietarin hereille sanoen: "Nouse kiireesti." Kahleet
putosivat Pietarin käsistä.
“Vain Jumala tietää, miksi Pietari vapautettiin mutta
Jaakobia ei. Voimme kuitenkin olla vakuuttuneita siitä, että Jumala menetteli
viisaasti kummassakin tapauksessa. Pietarin vapautus tapahtui vasta viimeisenä
yönä ennen oikeudenkäyntiä. Mutta Pietari itse ei tiennyt vapauttajansa olevan
enkeli, "vaan luuli näkevänsä näyn" (j. 9). Sotilaat eivät enkeliä
nähneet.” [Novum]
8. Enkeli sanoi: "Vyötä
vaatteesi ja pane kengät jalkaasi." Pietari teki niin, ja enkeli sanoi:
"Heitä viitta harteillesi ja seuraa minua." 9. Pietari lähti enkelin
mukaan. Hän ei kuitenkaan ymmärtänyt, että se, mitä hänelle tapahtui, oli totta,
vaan luuli sitä näyksi.
“Koko pelastusoperaation ajan Pietari oli kuin
poissaoleva. Hän luuli näkevänsä unta tai näyn. Hän ei ollut suunnitellut pakoa
eikä ollut itse yrittänyt päästä vankilasta. Koko tapaus oli niin hämmentävä ja
odottamaton, ettei hän käsittänyt sen olevan totta.” [Novum]
10. He ohittivat ensimmäisen
vartion, sitten toisen ja tulivat rautaportille, joka vei kaupungille. Se
aukeni heille itsestään, ja niin he astuivat ulos ja lähtivät kulkemaan kujaa
pitkin. Yhtäkkiä enkeli oli poissa.
“Jes 45:2:ssa oleva ennustus vaskiovista ja
rautasalvoista, jotka murretaan, kävi tässä kirjaimellisesti toteen.” [Novum]
11. Silloin Pietari tajusi, mistä
oli kysymys, ja sanoi: "Totisesti, nyt tiedän, mitä tapahtui! Herra
lähetti enkelinsä ja auttoi minut Herodeksen käsistä, pelasti minut kaikesta
siitä, mitä tämä kansa toivoi minulle tapahtuvan." 12. Kun tämä oli
valjennut Pietarille, hän lähti kohti Johanneksen äidin Marian taloa, sen
Johanneksen, jota kutsutaan Markukseksi. Siellä oli paljon väkeä rukoilemassa.
13. Pietari kolkutti talon portille, ja Rode-niminen palvelustyttö tuli
avaamaan. 14. Tunnettuaan Pietarin äänen tyttö kuitenkin ilahtui niin, että
portti jäi häneltä avaamatta, kun hän ryntäsi sisään kertomaan, että Pietari
seisoi portilla.
“Pietari pääsi oikeastaan helpommin ulos vankilasta
kuin sisään ystäviensä luokse!” [Novum]
15. "Oletko
järjiltäsi?" sanoivat toiset. Tytön yhä inttäessä he sanoivat: "Se on
hänen enkelinsä."
“He uskoivat Jumalan kuulevan rukoukset, mutta kun hän
vastasi, he eivät uskoneet. Monesti on kaikkein vaikeinta uskoa sitä, mitä
ihminen kaikkein eniten toivoo. Kun Marian talossa olijat luulivat portilla
seisovan olevan Pietarin enkeli, he kenties ajattelivat Pietarin jo kuolleen.”
[Novum]
16. Mutta Pietari kolkutti
kolkuttamistaan. Lopulta he menivät avaamaan ja säikähtivät, kun näkivät hänet.
17. Pietari viittasi kädellään heitä olemaan hiljaa ja kertoi, kuinka Herra oli
tuonut hänet ulos vankilasta. Hän pyysi heitä ilmoittamaan Jaakobille ja muille
veljille, mitä oli tapahtunut, ja sitten hän lähti pois ja meni toiseen paikkaan.
“Hänen ensimmäinen ajatuksensa vapautumisen jälkeen
oli ylistää Herraa tästä ihmeestä. Hän ei kertonut ainoastaan, että Herra oli
vapauttanut hänet, vaan myös, "kuinka" se oli tapahtunut. Tässä
mainittu "Jaakob" oli Jeesuksen veli ja Jerusalemin seurakunnan
johtaja (15:13). Hänet luettiin yhdessä Pietarin ja Johanneksen kanssa
seurakunnan »pylväiksi» (Gal 2:9; Apt 21:18).” [Novum]
18. Aamulla sotilaiden
keskuudessa syntyi tavaton hämminki. Mitä oli tapahtunut Pietarille?
“Jakeesta voidaan päätellä vapautuksen tapahtuneen
viimeisen yövartion aikana, kello kolmen ja kuuden välillä aamulla. Jos se
olisi tapahtunut aikaisemmin, vangin katoaminen olisi huomattu
vahdinvaihdossa.” [Novum]
19. Kun Herodes etsinnöistä
huolimatta ei saanut häntä käsiinsä, hän kuulusteli vartijoita ja käski
teloittaa heidät. Sen jälkeen hän lähti Juudeasta ja siirtyi Kesareaan.
“Herodesta ei ilmeisesti haluttanut jäädä Jerusalemiin
tällaisen tapahtuman jälkeen. Ehkä hän tunsi kärsineensä kirvelevän tappion.
Kesarea oli sekä Herodes-suvun kuninkaitten että Rooman maaherran
asuinkaupunki.” [Novum]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti