Matt.21:18–22

’Ikinä et enää tee hedelmää.’ Siinä samassa viikunapuu kuivettui.” Matt.21:18–22

Jeesus kiroaa viikunapuun

Äkkiseltään seuraava Raamatun kertomus antaa olettaa, että Jeesus oli äkkipikainen öykkäri Hänen kirotessaan hedelmättömän viikunapuun. Kuitenkaan tilanteessa ei ollut kysymys äkkipikaisuudesta, vaan koko kertomus on opetuksellinen - aiheesta ”usko.”

Kertomus opettaa myös rukoilemisesta Jeesuksen nimessä – joka tarkoittaa enemmän Hänen tahtonsa mukaisia rukouksia - kuin, että käytämme Jeesus nimeä rukoillessamme. Rukouksemme tulee olla hengessä ja totuudessa olevaa rukousta – senkaltaisia rukouksia Jumala tahtoo.

Rukousvastauksen hedelmä kertoo, mitä vastaus olisi, jos saisimme, mitä pyytäisimme. Tiedän, ettei Jumala anna minulle suurta lottovoittoa tai jotain vastaavaa, ellen olisi valmis ottamaan sitä vastaan - ja myös sen seurauksia. Joskus elämämme ja polkumme on tarkoitettu niin, että teemme työtä ansaiten leipämme ja juuri se elämä sisältää rikkaan johdatuksen niiden ihmisten luokse, mihin Hän tahtoo meitä johtaa. Lottovoiton saaneena saattaisin ehkä rakentaa itselleni palatsin, jossa sitten loikoilisin ja laiskottelisin. Lihalliselle olemukselleni se voisi olla hyvinkin mieleen, mutta silloin jäisi elämättä se rikas elämä, minkä Jumala olisi osalleni tarkoittanut.

Saamme siis rukoilla, mitä tahansa tarvitsemmekin – kuitenkin uskoen ja luottaen Hänen hyvään tahtoonsa ja siihen, että Hän antaa meille sen, mitä todellisuudessa tarvitsemme. Onkin suloisen levollista jättäytyä kaikkineen päivineen Jumalan armollisiin käsiin ja kulkea se tie, minkä Hän armossaan antaa. Se tie on kuitenkin parhain tie!

”Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni. Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.” Ps.139:23–24

Matt.21:18–22. Kun Jeesus varhain aamulla oli palaamassa kaupunkiin, hänen tuli nälkä. 19. Hän näki tien vierellä viikunapuun ja meni tutkimaan sitä, mutta ei löytänyt siitä muuta kuin lehtiä. Silloin hän sanoi puulle: "Ikinä et enää tee hedelmää." Siinä samassa viikunapuu kuivettui.

”Lehtien puhjetessa huhtikuussa kaikissa hedelmää kantavissa viikunapuissa on varhaisviikunoita (hepr. "pag"), vaikka tavallisten viikunoiden aika ei vielä ole. Näitä raakojakin viikunoita syödään, ja ne ovat varma merkki siitä, että puuhun tulee myös kunnon hedelmää.” [Novum]

”Ensimmäinen Aadam tuli viikunapuun luo saadakseen sen lehden, toinen Aadam saadakseen hedelmää.” [Novum]

”Symbolisesti nähtynä puu kuvasi Israelia. Tällä teolla Jeesus osoitti, miten hedelmätön kansa hylätään.” [Novum]

20. Kun opetuslapset sen näkivät, he hämmästyivät ja sanoivat: "Kuinka tuo puu noin äkkiä kuivettui?"

”Opetuslapset eivät niinkään olleet kiinnostuneet siitä, "miksi" Jeesus näin teki, vaan siitä, "miten" Hän sen teki.” [Novum]

21. Jeesus vastasi: "Totisesti: jos teillä olisi uskoa ettekä epäilisi, te ette ainoastaan tekisi tätä viikunapuulle, vaan te voisitte sanoa tälle vuorellekin: 'Nouse paikaltasi ja paiskaudu mereen', ja niin tapahtuisi.

”Jeesus ei vastannut suoraan opetuslasten kysymykseen, vaan viittasi siihen, mitä he voisivat saada aikaan, jos heillä olisi uskoa.” [Novum]

22. Mitä tahansa te uskossa rukoillen pyydätte, sen te saatte."

”Uskovat ihmiset ovat yhteistyössä Jumalan kanssa, ja Jumala toimii heidän välityksellään. Siksi sellaisista ihmisistä rukous on luonnollista. Edellytys on, että rukoillaan Jeesuksen nimessä. Se merkitsee, että uskomme häneen Vapahtajana ja kuulumme hänelle. Silloin meillä on myös oikeus käyttää hänen nimeään. Jumalan puolelta kaikki on selvää, mutta kun rukoilemme häntä, meidän on uskottava häneen ja luotettava hänen voimaansa. Epäilemällä Jumalaa me tuotamme hänelle häpeää.” [Novum]