keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Palstateksti - 391 20.5.2015


Voimme lukea Raamatusta useita opetuksia, joista käy ilmi se, että Jumalan syvä tahto on tehdä muutoksia ihmisen sydämessä. Saattaa olla, että elämämme on ulkonaisesti kohdillaan ja kulissit kunnossa, mutta sisimmässämme saatamme kantaa katkeruutta, kaunaa ja anteeksiantamattomuutta. Jeesus kertoi vertauksen, josta voimme ymmärtää, miten meitä on armahdettu ja kuinka meidän tulee armahtaa myös toinen toistamme:

”Sen tähden taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka vaati palvelijoiltansa tiliä. Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää. Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi. Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki'. Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi. Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja hän tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, minkä olet velkaa'. Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle'. Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa. Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut. Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit; eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niin kuin minäkin sinua armahdin?' Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa. Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi."  Matt.18:22-34

Tästä kertomuksesta näemme, miten vajavaista oma ajattelutapamme on. Unohdamme niin herkästi sen, miten paljon itse olemme saaneet armoa osaksemme syytellessämme toisiamme. Onkin paikallaan lukea sananlaskujen viisaus:

"Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi." San.3:5

Mitä siis sydämessämme ajattelemme? Nämä neuvot Raamatussa antavat ymmärtää, että voimme itse vaikuttaa siihen, millaisia ajatuksia viljelemme sydämessämme. Tämä kehotus on kokonaisvaltainen. Se tarkoittaa, ettei muulle jätetä sijaa - vaan koko sydämestämme turvaudumme Herraan. Vaikka itse olisin mielestäni oikeutettu kostoon tai muihin toimenpiteisiin, minun on hyljättävä sellaiset ajatukset ja turvauduttava kokosydämisesti Herraan. Hän antaa viisaat neuvot, voiman ja rohkeuden anteeksiantoon - niin, että voin koko sydämestäni antaa anteeksi niille, jotka minua vastaan ovat rikkoneet. Se on ensisijaisesti luja päätös ojentautua Jumalan tahdon mukaan, vaikka inhimillisesti ja kipeän sielun tähden ei kykenekään vielä unohtamaan ja ohittamaan asioita olankohautuksin. Sielu tuntee tuskaa, järki pyytää kostoa, mutta sydän voi rakastaa, etsiä vapautusta, armahdusta, hyvyyttä ja puhtautta. Sydän kuitenkin pohjimmiltaan kaipaa Jumalan lasten vapautta, ehyttä uskoa ja jumalista rauhaa. Ilman sydämen tyydytystä emme koskaan elä tasapainossa, hyvinvoinnissa ja sopusoinnussa myöskään toinen toistemme kanssa. Raamatun ilmoituksen mukaan "elämä lähtee sydämestä" - siksi sydämen on oltava puhdas nurjuudesta, katkeruudesta ja vihasta.

Onko sydämemme kiinni toisen ihmisen teoissa? Ratsastammeko vihan aalloilla ajatellen päivittäin sitä kaikkea pahaa, mitä olemme joutuneet kärsimään tässä maailmassa? Ovatko toisten ilkityöt niitä sydämemme aarteita, joita rakastaen ja hellien vaalimme - siitä huolimatta, miten tuskalliseksi ne saattavat tehdä elämämme?

"Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi." Matt.6:19-21

Saatamme ymmärtää, että nämä aarteet tarkoittavat vain materiaa ja rikkauksia, mutta uskon, että kysymys on kaikesta muustakin, mitä himoitsemme elämässämme. On ikävää todeta, että joillakin ihmisillä on syvä tarve vihaan. He vain etsivät aina jonkin kohteen, jota saavat vihata ja ellei heillä ole kohdetta, heidän elämänsä on täysin sekaisin. Sanotaankin, että vihan voimalla moni jaksaa elää, mutta heidän elämänsä hedelmä on todella kitkerää.

Kokosydäminen anteeksianto tarkoittaa ojentautumista uskossa ja kuuliaisuudessa sydämen puhtaaseen ja jumaliseen ajattelutapaan anteeksiannosta ja armahtamisesta. Sydän on paikka, jossa ajattelemme. Nämä ajatukset - tavalla tai toisella - tulevat ennen pitkää meidän omaksi elämäksi, eli vaikuttavaksi tekijäksi matkamme varrella. Ei siis ole ollenkaan vähäpätöistä se, mitä sydämessämme ajattelemme ja millaisia asenteita siellä viljelemme. Meillä kenelläkään ei ole oikeutta vihaan ja katkeruuteen. Vaikka se on niin luontaista ihmisyydelle, mutta sitä vastaan on taisteltava Jumalan antamin työkaluin. Hän antaa kyllä viisautta, voimaa, rohkeutta ja taitoa - kun vain tahdomme olla puhtaat Hänen edessään Jeesuksen Veren kautta. Nämä koetukset toisten tahoilta ovat usein vain mittaamassa sitä, olemmeko sisäistäneet jumalista rakkautta, armoa ja anteeksiantoa.

Anteeksiannossa kysymys ei ole siitä, mihin me kykenemme ja pystymme. Me kaikki, jotka olemme tulleet pahoin haavoitetuiksi, tiedämme, ettemme kykene itsessämme suorittamaan anteeksiantoa - juuri kipeän ja tulehtuneen sielumme vuoksi. Siksi tarvitsemme uskoa ja luottamusta Jumalaan. On turvauduttava Herraan - siihen, että Hän antaa voiman ja irrottaa meidät tällaisista vihan kahleista. Oleellista on se, että tunnustamme Jumalamme edessä katkeran ja kipeästi tuntevan sielumme tilan. Hänelle voimme kertoa asiamme salatuimpaankin saakka. Hän, joka kyllä tietää jo etukäteen, mitä sydämessämme on, Hän voi antaa lääkkeet, jotka auttavat meitä parantumaan sisäisistä kivuistamme.

Vertaan usein anteeksiannossa tarvittavaa jumalista armoa puudutusaineeseen, jota lääkärit käyttävät leikkauksissa operoidessaan ruumiimme vammoja. Samoin armo toimii, kuin puudutteena - tehdessämme parannusta. Ilman armon läsnäoloa, emme uskaltaisi mennä edes koskemaan kipupisteisiin, tulehtuneisiin haavoihin, emmekä uskaltaisi tulla haavojemme kanssa lääkärin korjattaviksi. Armon avulla uskallan tunnustaa syyllisyyteni, taipumukseni nurjuuteen ja anteeksiantamattomuuteen. Uskallan käsitellä Jumalani edessä asioita, jotka tiedän olevan sovitetut Jeesuksen haavojen kautta. Niinpä taivaallinen ylilääkäri voi operoida sydämessäni - irrottaen katkeruuden juuria, poistaen vihan paiseita, pettymyksen murtumia ja anteeksiantamattomuudesta johtuvia vertavaluvia haavoja.

Sanotaan, että anteeksianto on prosessi. Se onkin sitä, mutta vasta oikeilla työkaluilla saavutamme voiton. Jeesuksen sovitustyön kautta voimme nähdä, miten paljon meitä itseämme on armahdettu, ja siitä tajuten, voimme ymmärtää, että myös meidän tulee jakaa armollisuutta ympärillemme. Toinen äärimmäisen tärkeä osa-alue on tulla täytetyiksi Pyhällä Hengellä. Tuo voiteluvoima avartaa näkökantaa jumaliseen perspektiiviin, eli siihen, mitkä ovat asioittemme todelliset mittasuhteet maailman murheiden ja Jumalan hyvän tahdon rinnalla. Tiedän, että Pyhä Henki muistuttaa minussa anteeksiannosta Jumalan sanan pohjalta. Ajautuessani kohti nurjuutta, katkeruutta ja syytösmieltä, Pyhä Henki välittömästi alkaa murehtia minussa. Saadessani maistaa taivaallista hyvää Pyhän läsnäolossa, se jättää sydämeeni sellaiset jäljet, että hetkenkin ollessani etäämpänä - jo sydämeni huutaa ikävästä ja kaipauksesta päästä Herran syleilyyn! Olenhan Jumalan lapsi Jeesuksen kautta ja siksi tiedän, että Isän syli on paras paikka minulle! Rakastavan Isän suojeluksessa saan minäkin jakaa toisille Hänen mielenlaatuaan - kaikesta kivusta ja tuskasta huolimatta, mitä olen joutunut käymään elämässäni läpi.

Anteeksiannossa on kysymys myös irtipäästämisestä. On ymmärrettävä, että tehtäväni ja elämäni tarkoitus ei ole kantaa sydämessäni toisten ihmisten tekoja. Miten vapauttavaa onkaan päästää irti ja jättää asioita Jumalan käsiin. Eihän se sitä tarkoita, että tahallani etsin tieni uudelleen ja uudelleen mestauslavalle - toisten kidutettavaksi - Ei, vaan pyrin elämään elämää rauhassa kaikkien niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa se on mahdollista. En esimerkiksi hakeudu tietoisesti niiden ihmisten äärelle, jotka saavat aikaan isoja riitoja ja pahaa mieltä. Mikäli mahdollista, kierrän heidän laisiaan kaukaa, että saisin itse elää elämääni rauhassa ja pääsisin eheytymään kaikista sieluni haavoista. – Tiedän siitä huolimatta omistavani sydämessäni anteeksiantavan mielen. En kanna heidän tekojaan tarkoituksellisesti sydämessäni - siitä huolimatta, vaikka en annakaan heidän uusia rikoksiaan. Kun elämä on näyttänyt, että tietyt kiusaavat ihmiset eivät lopeta kiusaamistaan ja toisen häiritsemistä, jo itsesuojeluvaistokin sanoo, ettei sellaisten parissa pidä viihtyä.

Anteeksiantaminen on myös vapauttava kokemus. Katkeruus ja nurjuus sulkevat ennen kaikkea oman elämän mahdollisuuksia. Ja sehän on sielunvihollisen tahto! - Mitä väliä, onko edes aihetta, kunhan vain eläisimme syyllisyydessä ja syytöksissä - sidottuina ja ahdistettuina! Sitä Saatana on tullut tekemään, mutta ymmärräthän Jeesuksen sanat, Hänen sanoessaan: "En Minä anna niin kuin maailma antaa." (Joh.14:27) - Kun tämä maailma janoaa kostoa, tuomiota ja vihanpitoa sensaatiomaisten juorujen levittämisissä, - Jumala sen sijaan tuo lopun vihanpidolle ja tuomiolle Jeesuksen Kristuksen lunastuksen ja sovituksen kautta! Ymmärräthän, että se syyllinen ystäväsi on myös armon perillinen? Hänkin voi saada syntinsä anteeksi ja Jumalan ihmeellisestä armosta Hän voi olla puhdas ja vapautettu kaikesta pahuudesta? Jeesuksen haavojen tähden - Hänen, joka pois otti maailman synnin - on minunkin annettava lähimmäisilleni sydämestäni anteeksi. Raamatun opetuksen mukaan siis Jumala otti syyttäjältä aseet pois! Maailman ja jumalisuuden ero on siinä, että toinen pitää kiinni kynsin hampain syyllisyydestä, ja toinen on tuonut täyden vapautuksen kaikesta synnistä ja saastasta. Siitä saamme valita, kumpaa palvelemme, rakastammeko maailmaa, vai Jumalaa?!

”Ei kukaan palvelija voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa." Luuk.16:13

Anteeksianto ja armo eivät oikeuta synnintekoon uudelleen. Raamattu tuo sen erittäin selkeästi esille - "Pois se meistä"! – Mutta sen sijaan Armo ja anteeksianto tuovat täyden mahdollisuuden yrittää uudelleen, nousta lankeemuksen jälkeen, ja silloin heikkoutemme ja vajavaisuutemme eivät pääse hukuttamaan meitä helvetin tuleen. Kun Saatana tulee syyttämään, on meillä puolustaja Isän tykönä! (1.Joh.2:1) Voin tunnustaa: on totta, että olen syntinen, olen tehnyt syntiä ja erehtynyt, mutta Jeesus on ostanut minut vapaaksi!

Lunastus on voimassa, eikä sitä osaa voi kukaan riistää sinulta pois, jos vain sinäkin annat lähimmäisillesi anteeksi. – Niin kuin alussa olevasta vertauksesta voimme päätellä, ellemme me anna sydämestämme anteeksi, emme mekään saa rikoksiamme anteeksi. Siksi tämä alue Jumalan sanan opetuksista on syytä pitää mielessä ja pyytää siinä kaikessa armoa, viisautta ja ymmärrystä - ja jopa rohkeutta toimia oikein. Aina voimme rukoilla Jumalamme edessä nöyrästi - "Jeesus auta"! - rukouksia! Kun huudamme Häntä avuksemme hädän päivänä, Hän kuulee ja auttaa. Samoin, jos meiltä puuttuu viisautta, saamme sitäkin rukoilla, ja näin saamme lupauksen mukaan ymmärrystä näillä kaikilla alueilla. Tehtävämme on siis uskossa ja kuuliaisuudessa ojentautua, kilvoitella ja etsiä Jumalan syvää ja hyvää tahtoa näillä alueilla. Hänen avullaan ja armon varassa, saamme vaeltaa Hänen lapsinaan - tuntien ja tietäen, että Hän pitää meistä huolen!




http://51.fi/PasinPalstat-2015




Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)