Ihmisyyttä tutkiessa, havaitsee helposti
sen, että olemme syntisiä – kaikesta uskovaisuudestamme huolimatta. Paavali
kirjoittaa opettaen synnin olemuksesta ja sen hallinnasta juuri uskoville ja
seurakuntalaisille. Hänen kirjeensä eivät olleet osoitettu jumalattomille,
vaan meille, jotka kannamme kristityn nimeä.
Raamatun yksi perustotuuksista on, että
ruumiissa asuu synti. (Room.7:23) Toinen selkeästi ilmaistu totuus on, että
Jumala itse on sulkenut meidät tähän olotilaan. (Room.11:32, Gal.3:22)
Huomaathan, että nämäkin ajatukset olivat opetusta uskoville.
Jumala on katsonut viisaaksi jättää meihin
jokaiseen heikkoutta, että olisimme alati riippuvaiset Hänen armostaan. Se
tekeekin meistä yhdenveroisia Hänen edessään, - onhan Jumalan lain suhteen
niinkin, että joka rikkoo yhden käskyistä, on syypää kaikkeen muuhunkin. (Jaak.2:10)
Nähdessämme heikkoutta itsessämme, on hyvä
ajatella sitä Jumalan näkökulmasta. Hänhän on luvannut olla heikossa väkevä! (Mark.14:38,
Room.5:6 ,1.Kor.1:25, 9:22, 2.Kor.12:10,
13:4,9, Hepr.11:34) Liikumme jälleen alueilla, jota tämän maailman käsityskyky
ei riitä ymmärtämään. Heikkous inhimillisyydessä tekee ihmisen yhä
riippuvaisemmaksi Jumalan armosta, ja tämä jumalinen ominaisuus - taivaasta
lähtöisin olevana - saa heikon olemaan
lopulta, kuin väkevä soturi.
Ongelma on usein siinä, että olemme sokeita
omille synneillemme. Saatamme nähdä toisten näkyvät kompuroinnit ja olemme ehkä
pystyneet elämään ilman tällaisia näkyviä lankeemuksia. Emme ehkä juopottele,
elä haureellisesti, varasta, valehtele tai kiroile. Tästä hienosta
esiintymisestä ylpeinä emme huomaa, miten usein olemme kuitenkin ahneita,
pilkallisia, ylpeitä, pahanpuhujia, kadehtivia, nurjia, itseään parempana
pitäviä, jne. Puhumme suureen ääneen toisen lankeemuksesta ja heikkoudesta,
mutta oma syntisäkin suu on tiukasti
solmittuna!
Oman syntisyyden näkemiseen tarvitaan Pyhän
Hengen täyteyttä. Hän näyttää meille
todeksi synnin, vanhurskauden ja tuomion. (Joh.16:8) Kun Jeesus saa tulla
sydämeen, Hän puhdistaa sen syvimpiä
sopukoita myöden. - Onkin niin, että vasta Jeesuksen tuoman armon avulla,
ihminen uskaltautuu käsittelemään omaa syyllisyyttään. Armon avulla syyllisyys
ei tee enää niin kipeää, vaan Jeesuksen hellässä hoivassa saa pestä ja heittää
pois kaiken, mikä on vääryyttä. (1.Piet.2:1,24)
Toinen ongelma on, että usein saatamme
omaksua ihmeellistä armoa omissa asioissamme, mutta käsitellessämme toisen
asioita, osoitamme kylmästi armottomuutta ja syyttävää sormea. (Matt.7:3)
Tästähän Jeesus varoitti meitä hyvin ankaraan sävyyn. (Matt.18:23-35)
Syyllisyyskysymysten äärellä meidän
tulisikin nähdä kokonaisvaltaisemmin Jumalan armotyö ihmisten keskellä. Armo
kuuluu minulle, mutta se kuuluu myös sinulle! Armon käsite joko on läsnä koskien kaikkia, tai sitä ei ole lainkaan.
Jeesus opetti tästä, muistuttaen, että ellemme me anna anteeksi toisillemme,
taivaallinen Isäkään ei anna meidän rikkomuksiamme anteeksi. (Matt.6:14-15)
Riittävän syvälle, ja kirkkaalla armon
valaisimella valaisten sydämen ajatuksia, asenteita ja päätöksiä, näkee lopulta
hirvittävän syyllisyyden ja heikkouden. Yksikään meistä - ei edes parhainkaan kristitty - kykene elämään edes puolta tuntia
tekemättä syntiä. - "Se siitä
hurskastelusta sitten"! -
Lopulta
jää ainoastaan Jumalan ihmeellinen armo. Se on ainut toivo, ainut mahdollisuus ja
ainut pelastus. Ennen tähän tulemista, Jumala saattaa sallia sinulle syvän
lankeemuksen. Näet kenties tunnossasi asioita, joissa olet tehnyt miltei
hirvittäviä tekoja - salassa, joita häpeät niin, että voit fyysisestikin
pahoin. Tiedä se, että sekään ei ole vielä mitään verrattuna siihen, mitä
löytyy sydämestäsi asennemaailmasta, alitajuisista ajatuksista, tyhmyyden alta,
jota ihminen on omassa viisaudessaan ja esimerkiksi omahyväisyyden viitan alta.
On niin paljon ulottuvuuksia, joita ihminen ei kykene hallitsemaan - tekemättä
syntiä.
Tästä muistutuksena meille Sanasta löytyy
Daavidin lankeemus, ja samoin Pietarin kohdalla, kun hän kielsi sadatellen
tuntevansa Jeesuksen. Millaisia jumalolentoja
he olisivatkaan meidän silmissämme, ellemme tietäisi heidän epäonnistumisiaan!
Ehkä he itsekin olisivat olleet kovin ylväitä ja korskeita, ilman tällaista
syvää pudotusta "helvetin
kuiluihin." Niin sydäntä särkeviä
rukouksia Daavid rukoili, tajuttuaan oman syyllisyytensä. (Ps.19:13, 25:18,
32:5, 51:3) Ei hänellä ollut tunnollaan vain yksi teko Betseba-nimisen naisen
kanssa, vaan hän rukoili anteeksiantoa, koska kaikki hänen syntinsä olivat
hänen edessään. (Ps.51:5)
Ajatuksin, asentein ja teoin - siinä on "Jerikon muuria"
valloitettavaksi, ja onkin niin, että joka näkee omaa syntisyyttään, sen ei
tarvitsekaan olla toisten kimpussa - syyttäen ja syyllistäen. Lopulta jää vain
armo, jonka varassa pelastumme. Tätä ei voi kyllin teroittaa!
Daavid rukoilee myös: "Älä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi." Hän oli
ymmärtänyt, mikä on tuo voima - ylitse hänen syntisyyden. Se on tänäänkin sama
ja muuttumaton voima, joka tekee sinut
vahvaksi ja väkeväksi heikkoutesi keskellä. - Rukoukseni on, "älä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi,
ota pois pahat tekoni - ota sydämestäni pois tämän maailman synti - Sinä Pyhä
Jumalan Karitsa! - Päästä minut pahasta, heitä syntini merten syvyyksiin,
armosi ja laupeutesi tähden! Jeesus, minun Jumalani, armahda minua, pelasta
minut"!
Kun Raamatun pyhät sankarit ja
Jumalanmieleiset Herran palvelijat joutuivat taistelemaan syntiä vastaan,
tunnustaen avuttomuuttaan sen edessä, ymmärräthän, että tämä on myös meidän
osamme. - Loppuun asti tässä maallisessa vaelluksessamme joudumme kantamaan
synnin osallisuutta ruumiissamme. Se on ristin kantamista joka päivä. (Matt.10:38,
Luuk.14:27) Meille ei ole annettu muuta tietä taivaaseen, kuin ristin tie.
Tuolta ristiltä kajastaa valo, toivon säteitä, ja armon sanomaa, että Hän on
kantanut syntimme. Hän on tullut, että meillä olisi elämä ja yltäkylläisyys. (Joh.10:10)
Ota kantaaksesi joka päivä Jeesuksen risti sydämessäsi. Se on sovituksen merkki
sinulle - Hänen haavojensa tähden. Omaksuen vapautuksen armossa, lahjaksi
saatuna, anna sinäkin lahjaksi lähimmäisillesi itse kokemaasi armoa! (Matt.10:8)
http://www.seinajoenhelluntaiseurakunta.fi/usko/sanan_nalkaan
Tarvitsetko rukousapua? Jätä pyyntösi tästä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti