Pasin
Palstat - viikko 45
“OVAT PUHEILLAAN JÄRKYTTÄNEET TEITÄ JA SAATTANEET TEIDÄT HÄMMENNYKSIIN.”
Apt.15:22-35
KOKOUKSEN
PÄÄTÖS
Ei ole lainkaan tavatonta, että
yhteisöissä esiintyy ongelmia ja epätietoisuutta. Uskovien etu kuitenkin tällaisissa
tilanteissa on Jumalan Pyhän Hengen antama viisaus ja johdatus. Juuri siihen
saamme luottaa tänäänkin - mitä sitten kohtaammekin.
Opilliset näkemyserot olivat
nostaneet alkuseurakunnassa riitamieltä. Toiset vaativat lain täyttymistä
perusteena pelastukselle, kun taas toiset olivat ymmärtäneet kysymyksessä
olevan Jumalan Pojan armo Jeesuksessa Kristuksessa.
Sama sokeus sokaisee meitä
vieläkin. Oma tahto ja mielemme harhauttaa meidät pois armosta, ellemme seuraa
Jeesusta Kristusta. Jumala on Hänessä sovittanut kaiken, siksi emme voi siihen
mitään lisätä omilla teoillamme. Siksi oppi lapsikasteesta, käsien nostelemisista
ja katumusharjoituksista on harhaa. Riittää, että uskomme Jeesukseen. Riittää,
että annamme Hänen Verensä huuhtoa syntimme pois. Se on Jumalan kertakaikkinen
päätös, ja joka sen omaksuu sydämeensä, pelastuu.
Tämän päivän Raamatun teksti tulisi
opettaa meille, ettei mikään asia, asenne tai teko, saisi tulla ehyen ja
puhtaan uskon tilalle. Pelastus kytkeytyy ainoastaan Jumalan Pojan uskoon - ei
tekoihin. Pelastus annetaan meille itsemme ulkopuolelta, täysin ilmaiseksi ja
lahjaksi. Omista se sydämeesi uskossa Jeesukseen Kristukseen. Silloin pohja on
kunnossa. Siinä on hyvä vaeltaa ja opetella ja kohdata elämää ja sen ulottuvuuksia.
Apt.15:22-35. Silloin apostolit ja vanhimmat yhdessä koko
seurakunnan kanssa päättivät valita joukostaan muutamia miehiä ja lähettää
heidät Antiokiaan Paavalin ja Barnabaksen kanssa. Valituiksi tulivat Juudas,
jota kutsuttiin Barsabbakseksi, sekä Silas - molemmat seurakunnan johtavia
miehiä.
“Mitään ratkaisevaa ei tehty ilman koko seurakunnan
mukana oloa, vaikkakin apostolit ja vanhimmat muotoilivat päätöksen sanamuodon.”
[Novum]
23. Heille annettiin mukaan
seuraava kirje: "Apostolien ja vanhimpien veljellinen tervehdys pakanuudesta
kääntyneille Antiokian, Syyrian ja Kilikian veljille.
“Jo alkutervehdyksessä korostetaan kristittyjen yhteyttä.
Alkutekstissä kirjeessä on 109 sanaa, mutta ainoastaan 31 niistä käsittelee
varsinaista asiaa (jj. 28-29).” [Novum]
24. Me olemme kuulleet, että
muutamat, jotka ovat tulleet meidän luotamme mutta joita me emme ole lähettäneet,
ovat puheillaan järkyttäneet teitä ja saattaneet teidät hämmennyksiin.
“Menettelyllään he olivat saaneet aikaan levottomuutta
ja sekaannusta niissä, jotka olivat uskoneet ja ottaneet vastaan pelastuksen
yksinkertaisen sanoman. Jerusalem sanoutui virallisesti irti judaisteista ja
heidän lakihenkisestä opetuksestaan ja pyysi tavallaan anteeksi heidän
propagandaansa.” [Novum]
25. Siksi olemme yksimielisesti päättäneet
lähettää edustajamme teidän luoksenne. He tulevat yhdessä rakkaiden veljiemme
Barnabaksen ja Paavalin kanssa,
“Kysymyksessä ei ollut enemmistöpäätös, vaan "yksimielinen"
päätös.” [Novum]
26. jotka ovat panneet henkensä
alttiiksi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen tähden.
“Ne, jotka tunnustavat uskonsa tällä tavalla, eivät ole
vääriä julistajia! Heidän vaikuttimenaan oli ainoastaan Kristuksen palveleminen.”
[Novum]
27. Lähetämme siis Juudaksen ja
Silaksen, ja he tuovat tämän saman viestin myös suullisesti. 28. Pyhä Henki ja
me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään
taakkaa. Annamme ainoastaan nämä välttämättömät ohjeet:
“Näillä sanoilla vakuutettiin, että päätös oli tehty
Pyhän Hengen johdatuksessa. Se ei ollut heidän oma johtopäätöksensä. Jeesushan
oli luvannut apostoleilleen, että Pyhä Henki johtaisi heidät kaikkeen totuuteen
(Joh 16:13). Voidaan oikeutetusti sanoa Pyhän Hengen toimineen Jerusalemin
apostolikokouksen »puheenjohtajana».” [Novum]
29. karttakaa epäjumalille uhrattua
lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä
haureutta. Kun näitä vältätte, kaikki on kohdallaan. Voikaa hyvin."
“Pakanoilla oli myös tapana juoda vereen sekoitettua viiniä
uhrijuhlissaan. Epäjumalanpalvelus ja haureus liittyivät usein yhteen. ‘Jääkää
hyvästi (rōnnymi)’ oli tavallinen tervehdys kirjeen lopussa. Kirjaimellisesti
toivotetaan, että kirjeen saaja vahvistuisi.” [Novum]
30. Näin heidät lähetettiin
matkaan. Antiokiaan saavuttuaan he kutsuivat seurakunnan koolle ja antoivat kirjeen
veljille. 31. Kirje luettiin, ja sen rohkaisevat sanat ilahduttivat kaikkia.
“Se vapaus Kristuksessa, jota heille oli opetettu,
vahvistui, ja näin vaiennettiin ne, jotka olivat halunneet sälyttää taakkoja
heidän kannettavakseen. Suuri ongelma selvisi, kun saatiin tietää Jerusalemin
seurakunnan suhtautuminen ja päätös.” [Novum]
32. Juudas ja Silas, jotka hekin
olivat profeettoja, puhuivat veljille monin sanoin rohkaisten ja vahvistaen
heitä.
“Profeetan tehtävä on puhua
rakennukseksi, kehoitukseksi ja lohdutukseksi.” (1 Kor 14:3) 33. He viipyivät
kaupungissa jonkin aikaa ja lähtivät sitten rauhantoivotusten saattelemina
veljien luota niiden luo, jotka olivat heidät lähettäneet. 34. [Silas kuitenkin
päätti jäädä heidän luokseen, ja niin Juudas lähti yksin.]
“Tämä jae puuttuu useista vanhoista käsikirjoituksista.
Latinankielisen Vulgatan mukaan jae kuuluu: »Silas katsoi parhaaksi jäädä, ja
Juudas lähti yksin Jerusalemiin.» Ei tiedetä, miksi Silas halusi jäädä Antiokiaan,
mutta Herralla oli hänelle suuri tehtävä lähetyssaarnaajana pakanoiden
keskuudessa (j. 40).” [Novum]
35. Paavali ja Barnabas sen sijaan
jäivät vielä Antiokiaan. Yhdessä monien muiden kanssa he opettivat ja
julistivat Herran sanaa.
“Antiokian seurakunnassa oli runsaasti paikallista työvoimaa
(13:1). Siellä oli sekä profeettoja että opettajia. Evankeliumin vastaanottaneille
"opetettiin" lisää uskoon kuuluvia asioita.” [Novum]
- Tulosta artikkeli: https://drive.google.com/file/d/1QMnMtT2y1pj_sFJenRcTVpshllHICirQ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti