Matt.25:31-46

”Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa”? Matt.25:31-46

Viimeinen tuomio

Onko teoilla merkitystä? Entä asenteilla ja pyrkimyksillämme? Riittääkö se, että eräänä päivänä tulimme uskoon ja annoimme sydämemme Jeesukselle Kristukselle? – Usko ei ole kirjahyllyn koriste. Se on työkalu, jota eletään todeksi arkielämän keskellä – sen pienissä hetkissä. Uskovana olemme saaneet kohdata armoa. Se velvoittaa meitä myös elämään armokeskeisesti toinen toistemme kanssa. Samoin aito usko synnyttaa rauhaa ja rakkautta. Sen tulisi tulla näkyviin elämämme keskellä – kanssaihmisten parissa. Mieti kanssani, onko lempeytemme tullut kaikkien tietoon (edes yhden ihmisen...?), ja rakennanko rauhaa silloin, kun oikeuksiamme poljetaan, meitä häväistään ja jaksammeko rakastaa silloin, kun omaisuuttamme viedään väärin perustein? – Tarvitsemme Pyhän Hengen voimaa, täyttymystä ja läsnäoloa! Pyhän Hengen kautta vuodatettu rakkaus sydämissämme saa aikaan myös asenteita, ajatuksia ja tekoja, joiden hedelmällinen voimanlähde on lähtöisin taivaasta.

Matt.25:31-46. "Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. 32. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. 33. Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen.

”Jumalan on helppo erottaa, ja ainoastaan hän pystyy sen tekemään. Kaikki muut voivat erehtyä. Oikealla puolella on kunniapaikka.” [Novum]

34. Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. 35. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne.

”Sekä rakkauden tekoja tekevien että tekemättä jättävien mielenlaatu tuli selvästi esiin. Tässäkään mainitut eivät pelastu tekojensa kautta, mutta teot todistavat heidän uskonsa aitouden. Teot paljastavat sydämen todellisen tilan. Ne ovat puun hedelmä.” [Novum]

36. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.' 37. "Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? 38. Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? 39. Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?' 40. Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'

”Jumala katsoo vaikuttimiin, ei tuloksiin.” [Novum]

41. "Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen. 42. Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. 43. Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.' 44. "Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?' 45. Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.' 46. "Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

Kuningas puhui ensin vanhurskaille, niin että väärintekijät kuulivat sen, mutta jälkimmäiset lähetettiin kärsimään rangaistustaan ennen kuin edelliset saivat palkkansa. [Novum]