”Antakaa siis keisarille mikä
keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu.” Matt.22:15–22
Kysymys veron maksamisesta keisarille
Verojen maksu on aina ollut
ihmiselle epämieluisaa ja saatamme tänäänkin kysyä, pitääkö meidän maksaa
veroja valtiolle, joka säätää lakeja homouksista ym. epäraamatullisuuksista.
Tämän Raamatunkertomuksen opetus liittyy kuitenkin enemmän juonitteluun, jossa
eräät urkkijat oli usutettu kyselemään Jeesukselta sellaista, mistä Häntä
sitten voitaisiin syyttää. Jeesus näki ja ymmärsi, mistä tilanteessa oli
todellisuudessa kysymys. Siksi Hän osasi vastata niin viisaasti, että
kuullessaan tämän he hämmästyivät. He jättivät Jeesuksen rauhaan ja lähtivät
pois. Jeesus on luvannut antaa myös meille viisautta tällaisiin hetkiin! Voimme
uskossa luottaa Hänen apuunsa, ettemme kompastu vihollisen asettamiin ansoihin.
”Mutta kun teidät luovutetaan viranomaisten käsiin,
älkää olko huolissanne siitä, miten tai mitä puhuisitte, sillä teille annetaan tuona hetkenä sanat, jotka teidän tulee puhua. Te ette puhu itse, teissä puhuu Isänne Henki.” Matt.10:19-20
Matt.22:15–22. Silloin
fariseukset menivät neuvottelemaan keskenään, miten saisivat Jeesuksen
sanoistaan ansaan.
”»Saisivat hänet sanoistaan solmituksi»
"(pagideuō)", oikeastaan 'asettaa
ansa jollekin'. Sanaa käytetään Ut:ssa ainoastaan tässä.” [Novum]
16. He lähettivät hänen luokseen
opetuslapsiaan yhdessä Herodeksen kannattajien kanssa. Nämä sanoivat:
"Opettaja, me tiedämme, että sinä puhut totta ja opetat Jumalan tietä
totuuden mukaisesti. Sinä olet ihmisistä riippumaton etkä tee eroa heidän
välillään.
”Fariseusten ja herodilaisten välit eivät olleet
hyvät, mutta nyt he liittyivät yhteen Jeesusta vastustamaan.” [Novum]
17. Sano siis meille, mitä mieltä
olet: onko oikein maksaa keisarille veroa vai ei?"
”Roomalaisaikana juutalaisten oli maksettava
kolmenlaisia veroja: "Perusvero" oli kymmenesosa viljan ja viidesosa
oliiviöljyn ja viinin tuotosta, "tulovero", yksi prosentti tuloista,
"henkivero", kiinteä summa henkilöä kohti. Tätä viimeksi mainittua
veroa joutuivat maksamaan kaikki 14-65-vuotiaat miehet ja kaikki 12-65-vuotiaat
naiset. Se oli yhden denarin suuruinen ja on juuri tässä tarkoitettu vero.
Fariseukset olivat tällaisen verotuksen innokkaita vastustajia, kun taas herodilaiset
olivat sen puoltajia. Jos Jeesus sanoisi, että vero oli maksettava, hän saisi
fariseukset ja suuren osan kansaa vastaansa. Jos hän vastaisi, että sitä ei
pitänyt maksaa, roomalaiset pidättäisivät hänet kansankiihottajana.” [Novum]
18. Mutta Jeesus huomasi heidän
kieroutensa ja sanoi: "Te teeskentelijät! Miksi te yritätte saada minut
ansaan?
”Vaikka kysyjien onnistui kätkeä vihansa ja muotoilla
kysymyksensä imartelevaksi, Jeesus näki heidän lävitsensä. Hän kutsui heitä
ulkokullatuiksi, oikeastaan näyttelijöiksi. Ulkokullattu näyttelee, hän sanoo
yhtä ja ajattelee toista.” [Novum]
19. Näyttäkää sitä rahaa, jolla
maksatte veronne." He ottivat esiin denaarin.
20. Jeesus kysyi heiltä:
"Kenen kuva ja nimi siinä on?"
”Juutalaiset eivät hyväksyneet rahoissa olevia kuvia.
Se oli toisen käskyn rikkomista.” [Novum]
21. "Keisarin", he
vastasivat. Silloin Jeesus sanoi heille: "Antakaa siis keisarille mikä
keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu."
”Jeesus ei välttänyt kysymystä, vaan vastasi
myöntävästi. Meidän on maksettava sekä Jumalalle että ihmisille. He kaivoivat
Jeesukselle kuopan, mutta lankesivat siihen itse. Voidaan maksaa keisarille,
mikä keisarin on, luovuttamatta Jumalalle, mikä Jumalan on, mutta on mahdotonta
olla antamatta keisarille hänelle kuuluvaa, jos antaa Jumalalle hänelle
kuuluvan.” [Novum]
22. Kuullessaan tämän he
hämmästyivät. He jättivät Jeesuksen rauhaan ja lähtivät pois.
”Oli selvää, että he eivät olleet odottaneet tällaista
vastausta, mutta se ei muuttanut heidän asennoitumistaan. Ei riitä, jos
ihmettelee Jeesuksen sanoja. On myös tehtävä parannus.” [Novum]

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti