keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Matt.22:15–22


”Antakaa siis keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu.” Matt.22:15–22

Kysymys veron maksamisesta keisarille


Verojen maksu on aina ollut ihmiselle epämieluisaa ja saatamme tänäänkin kysyä, pitääkö meidän maksaa veroja valtiolle, joka säätää lakeja homouksista ym. epäraamatullisuuksista. Tämän Raamatunkertomuksen opetus liittyy kuitenkin enemmän juonitteluun, jossa eräät urkkijat oli usutettu kyselemään Jeesukselta sellaista, mistä Häntä sitten voitaisiin syyttää. Jeesus näki ja ymmärsi, mistä tilanteessa oli todellisuudessa kysymys. Siksi Hän osasi vastata niin viisaasti, että kuullessaan tämän he hämmästyivät. He jättivät Jeesuksen rauhaan ja lähtivät pois. Jeesus on luvannut antaa myös meille viisautta tällaisiin hetkiin! Voimme uskossa luottaa Hänen apuunsa, ettemme kompastu vihollisen asettamiin ansoihin.

”Mutta kun teidät luovutetaan viranomaisten käsiin, älkää olko huolissanne siitä, miten tai mitä puhuisitte, sillä teille annetaan tuona hetkenä sanat, jotka teidän tulee puhua. Te ette puhu itse, teissä puhuu Isänne Henki.” Matt.10:19-20

Matt.22:15–22. Silloin fariseukset menivät neuvottelemaan keskenään, miten saisivat Jeesuksen sanoistaan ansaan.

”»Saisivat hänet sanoistaan solmituksi» "(pagideuō)", oikeastaan 'asettaa ansa jollekin'. Sanaa käytetään Ut:ssa ainoastaan tässä.” [Novum]

16. He lähettivät hänen luokseen opetuslapsiaan yhdessä Herodeksen kannattajien kanssa. Nämä sanoivat: "Opettaja, me tiedämme, että sinä puhut totta ja opetat Jumalan tietä totuuden mukaisesti. Sinä olet ihmisistä riippumaton etkä tee eroa heidän välillään.

”Fariseusten ja herodilaisten välit eivät olleet hyvät, mutta nyt he liittyivät yhteen Jeesusta vastustamaan.” [Novum]

17. Sano siis meille, mitä mieltä olet: onko oikein maksaa keisarille veroa vai ei?"

”Roomalaisaikana juutalaisten oli maksettava kolmenlaisia veroja: "Perusvero" oli kymmenesosa viljan ja viidesosa oliiviöljyn ja viinin tuotosta, "tulovero", yksi prosentti tuloista, "henkivero", kiinteä summa henkilöä kohti. Tätä viimeksi mainittua veroa joutuivat maksamaan kaikki 14-65-vuotiaat miehet ja kaikki 12-65-vuotiaat naiset. Se oli yhden denarin suuruinen ja on juuri tässä tarkoitettu vero. Fariseukset olivat tällaisen verotuksen innokkaita vastustajia, kun taas herodilaiset olivat sen puoltajia. Jos Jeesus sanoisi, että vero oli maksettava, hän saisi fariseukset ja suuren osan kansaa vastaansa. Jos hän vastaisi, että sitä ei pitänyt maksaa, roomalaiset pidättäisivät hänet kansankiihottajana.” [Novum]

18. Mutta Jeesus huomasi heidän kieroutensa ja sanoi: "Te teeskentelijät! Miksi te yritätte saada minut ansaan?

”Vaikka kysyjien onnistui kätkeä vihansa ja muotoilla kysymyksensä imartelevaksi, Jeesus näki heidän lävitsensä. Hän kutsui heitä ulkokullatuiksi, oikeastaan näyttelijöiksi. Ulkokullattu näyttelee, hän sanoo yhtä ja ajattelee toista.” [Novum]

19. Näyttäkää sitä rahaa, jolla maksatte veronne." He ottivat esiin denaarin.
20. Jeesus kysyi heiltä: "Kenen kuva ja nimi siinä on?"

”Juutalaiset eivät hyväksyneet rahoissa olevia kuvia. Se oli toisen käskyn rikkomista.” [Novum]

21. "Keisarin", he vastasivat. Silloin Jeesus sanoi heille: "Antakaa siis keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu."

”Jeesus ei välttänyt kysymystä, vaan vastasi myöntävästi. Meidän on maksettava sekä Jumalalle että ihmisille. He kaivoivat Jeesukselle kuopan, mutta lankesivat siihen itse. Voidaan maksaa keisarille, mikä keisarin on, luovuttamatta Jumalalle, mikä Jumalan on, mutta on mahdotonta olla antamatta keisarille hänelle kuuluvaa, jos antaa Jumalalle hänelle kuuluvan.” [Novum]

22. Kuullessaan tämän he hämmästyivät. He jättivät Jeesuksen rauhaan ja lähtivät pois.

”Oli selvää, että he eivät olleet odottaneet tällaista vastausta, mutta se ei muuttanut heidän asennoitumistaan. Ei riitä, jos ihmettelee Jeesuksen sanoja. On myös tehtävä parannus.” [Novum]



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti