Ajatteletko, mihin todellisuudessa turvaudut elämäsi
tilanteissa? Rakennatko inhimillisiä rakenteita ja verkostoja esimerkiksi pahanpäivän
varalle?
Saamme kyllä käyttää järkeä ja elää viisaasti omaa elämäämme,
mutta kaiken edelle ja yläpuolelle tulee asettaa ihmeellinen Jumalan armo.
"Herra mielistyy niihin, jotka Häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa
Hänen armoonsa." ”Kun kaikki horjuu ja maahan sortuu, niin Sana Herran, se
kestää ain”!
Raamatun puhuessa HERRAN PELOSTA, sillä tarkoitetaan SYVÄÄ
KUNNIOITUSTA ja JUMALAN ARVOSTUSTA. Se saa meidät tottelemaan ja ojentautumaan
Hänen tahtoaan kohti. Toki pelko Jumalan suuruuden edessä on paikallaan, sillä
Hän armahtaa, kenet armahtaa. Elämämme on kaiken kaikkiaan Hänen käsissään,
Hänen, jolla on kaikki valta taivaassa ja maanpäällä.
Laita toivosi Jumalan armoon, kuten Paavali teki:
- "Ja etten niin erinomaisten ilmestysten tähden ylpeilisi, on minulle annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi. Tämän tähden olen kolmesti rukoillut Herraa, että se erkanisi minusta. Ja Hän sanoi minulle: "Minun armossani on sinulle kyllin; sillä Minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa". Sen tähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan." (2.Kor.12:7-9)
Saatamme siis kokea rajujakin tilanteita heikkoutemme ja
vajavaisuutemme tähden, mutta siinä kaikessa saamme turvautua Jumalan armoon
Jeesuksessa Kristuksessa. Vain Hän kykenee ja voi pelastaa meidät.
- "Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa." (Ps.103:8)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti