Hiljattain saimme viettää kotiseurakunnassamme kesäjuhlaa ihmeellisen Pyhän Hengen virvoittavan vaikutuksen ja voimallisen sanan äärellä.
Tuskin olimme saaneet juhlien jälkeen siivottua urheilutaloa istuimista ja esiintymislavoista, kun kotona jo kaipasin päästä jälleen Herran läsnäoloon ja Hänen huoneeseensa.
Tunnen ikävää päästä uudelleen kokemaan sitä pyhien myötätuntoa ja antautuneisuutta Jumalalle, mitä usean päivän ajan sain tuntea heidän seurassaan.
Vaikka kotona on siunattua ja hyvä olla, se kokemus seurakunnassa yhteydestä ja myötäelämisestä on korvaamattoman arvokas. Kunpa voisin sylellä ja suudella jokaista seurakuntani jäsentä! - Mitä voisin tehdä heille, osoittaakseni rakkauttani heitä kohtaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti