Ps.51:10-13

Tämä rukous tulisi olla jokaisen Herraan uskovan sydämen rukous. Löydän tästä ajatuksia:

- Oman sydämen puhtaus

• ("Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni." Ps.51:2, 
• "Jumala, ole minulle syntiselle armollinen"Luuk.18:13)

- Lujittautuminen Kristukseen

• (Hän on heikoissa väkevä: "Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, Hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen Hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että VOITTE sen kestää. 1.Kor.10:13)

- Vaeltaminen Pyhässä Hengessä

• ("Vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä." Gal.5:16)

- Jumalan hyväksynnän sisäpuolella olemisesta syntyvä ilo

• (löytää murheenkin keskellä iloa Jumalan armosta ja Hänen syyttömäksi julistamisesta - Kristuksen lunastuksen kautta.)

- Altis mieli, olla valmis hyviä tekoja varten

• ("Jos nyt joku puhdistaa itsensä tämänkaltaisista, tulee hänestä astia jaloa käyttöä varten, pyhitetty, isännälleen hyödyllinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis." 2.Tim.2:21, 
• "Sillä me olemme Hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme." Ef.2:10)

- Halu siihen, että myös toiset oppisivat tuntemaan Jumalan ja palaisivat Hänen tykönsä

• ("Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen. Sillä siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien. Tätä käske ja opeta." 1. Timoteus 4:9-11, 

• "Sentähden, kun meillä on tämä virka sen laupeuden mukaan, joka on osaksemme tullut, me emme lannistu, vaan olemme hyljänneet kaikki häpeälliset salatiet, niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa, vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä. Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat, niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, Hänen, joka on Jumalan kuva. Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että Hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden. Sillä Jumala, joka sanoi: "Loistakoon valkeus pimeydestä", on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa. Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä." 2.Kor4:1-7)