keskiviikko 5. elokuuta 2015

Palstateksti - 402 5.8.2015

”Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten Minä heitä parantaisi.” Matt.13:15

Tämän Raamatunjakeen voisi liittää tämän päivän Suomeen, sen Jumalan hylkäämiseen ja pahuuteen, mutta paatuneisuus koskettaa myös Herraan uskovia.

Kun Jeesus huomasi sen, sanoi Hän heille: "Mitä puhutte siitä, ettei teillä ole leipää? Ettekö vielä käsitä ettekä ymmärrä? Onko teidän sydämenne paatunut? Silmät teillä on, ettekö näe? Ja korvat teillä on, ettekö kuule? Ja ettekö muista: kun Minä mursin ne viisi leipää viidelletuhannelle, kuinka monta vakan täyttä palasia te keräsitte?" He sanoivat hänelle: "Kaksitoista". "Ja kun Minä mursin ne seitsemän leipää neljälletuhannelle, kuinka monta vasun täyttä palasia te keräsitte?" He sanoivat: "Seitsemän". Niin Hän sanoi heille: "Ettekö vieläkään ymmärrä?"  Mark.8:17-21

Tässä Jeesus antaa ymmärtää, mistä paatumuksessa on todellisuudessa kysymys. Se on uskon puutetta ja sitä, ettei osaa nähdä asioita Jumalan valtakunnan vaikutusmahdollisuuksista. Opetuslapsethan olivat kerta toisensa jälkeen nähneet ihmeitä ja sen hetkinen tilanne liittyi juuri tapahtuneeseen ihmeeseen. Mutta opetuslapset eivät osanneet ajatella, että Jeesus voisi murtaa ja siunata sen ainoan leivän, mikä oli jäljellä - samoin seurauksin, että siitä olisi jäänyt jopa tähteeksikin. En tiedä, johtuiko tilanne siitä, että leipiä oli vain yksi, vai kenties siitä, ettei ympärillä ollut hälisevää nälkäistä yleisöä, joille usein Jeesus näytti ihmeet ja merkit?

”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: Minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä, nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi." Mark.16:17-18

Näemme kertomuksesta myös sen, että Jeesus tahtoo meidän elävän uskoa todeksi toinen toistemme kanssa sisarina ja veljinä. Surkuttelun sijaan meidän tulisi valaa uskonhenkisiä sanoja toisillemme ja rohkaista kannustaen kanssamatkaajaa - täysin tietoisena, että Herra pitää kuitenkin meistä huolen! Niin monta ihmettä opetuslapset olivat nähneet, mutta edessä olevaan ongelmaan he eivät osanneet kokemaansa liittää. Kuinka usein Jeesus sanoisikaan meillekin sanat; "Ettekö vieläkään ymmärrä?" – Vaikka saatamme kiitellä Herraa siitä, miten Hän on kaikessa auttanut tähän asti ja lopuksi kaikki on päättynyt hyvin, kun Herran ihmeellinen apu on tullut elämämme ylle, emmekö voisi luottaa myös edessämme olevissa tilanteissa myös Herran apuun?

”Heitä murheesi Herran huomaan, Hän pitää sinusta huolen, ei Hän salli vanhurskaan ikinä horjua.” Ps.55:23

"Heittäkää kaikki murheenne Hänen päällensä, sillä Hän pitää teistä huolen." 1.Piet.5:7

Paatunut sydän näkee siis tilanteita aina inhimillisestä näkökulmasta. Ajattelemmepa sitten seurakuntaa, läheisiämme, työtämme ja kohtaamiamme ihmisiä, paatuneisuus saa meidät olemaan kaikkia kohtaan nurjia ja epäuskoisia. Jumala, joka kansakuntia liikuttaa, voi kyllä muuttaa tilanteita ja parantaa epäkohtia tahtomallaan tavalla. Ei meidän tarvitse olla niissä kiinni. Paatuneisuuden sijaan minun tulee ajatella uskonhenkisesti, luottaen ja uskoen ehyellä sydämellä Jumalaan ja Hänen mahdollisuuksiinsa. Toisinaan meidän uskovien tulisi oikeasti uskoa siihen, mistä puhumme. Harjoittaessamme uskoa, saamme nähdä ihmeiden ja merkkien seuraavan meitä sillä seurauksella, että oma uskomme yhä edelleen vahvistuu.

”Sinä näet, että usko vaikutti hänen tekojensa mukana, ja teoista usko tuli täydelliseksi; ja niin toteutui Raamatun sana: ’Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi’" Jaak.2:22

Uskon todellinen luonne onkin sen suuntauksessa tulevaisuuteen, eikä vain uskoen historiassa tapahtuneisiin asioihin. Uskohan on sen näkemistä, mitä ei vielä inhimillisesti näe. Juuri tällaisen uskon tulisi ottaa asenteeksi silloinkin, kun ei ole enää kuin yksi leipä jällellä.

”Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.” Hepr.11:1

Mitä ajattelen omista vähäisistä resursseistani, osaamisistani ja aikaansaannoksistani? Usein tuntuu, että jäljellä on vain yksi leipä, eikä silläkään pitkälle eletä elämän asioissa ja tilanteissa. Lukiessa Raamatun kertomusta opetuslasten tilanteista, voisi ymmärtää, että he olisivat voineet yksinkertaisesti antaa ongelman Jeesukselle - täysin tietoisena siitä, että Jeesuksen käsissä kaikki muuttuu yllättäen riittäväksi!

Ajattelepa, että Jeesus ottaisi vähäiset lahjamme käsiinsä, kiittäisi Taivaallista Isää ja murtaisi siitä kymmenille, sadoille ja jopa tuhansille elävää ruokaa syötäväksi! On ehkä aika nostaa katse pois omasta paatuneisuuden tilasta, vähäisestä uskosta, vähäisistä sanoista, vähäisistä voitoista, uroteoista, saavutuksista ja muusta, minkä lopulta näemme vain riittämättömyytenä. Katse on suunnattava uskon alkajaan ja sen täydelliseksi saattajaan. Silloin usko Jeesukseen saa voittaa sydämemme paatuneisuuden ja tilalla sykkii elävä ja voimallinen sydän!

”Ja Minä annan heille yhden sydämen, ja uuden hengen Minä annan teidän sisimpäänne, ja Minä poistan kivisydämen heidän ruumiistansa ja annan heille lihasydämen, niin että he vaeltavat Minun käskyjeni mukaan ja noudattavat Minun oikeuksiani ja pitävät ne; ja he ovat Minun kansani, ja Minä olen heidän Jumalansa.” Hes.11:19-20

Mikä onkaan elämäsi tilanne, mitä kohtaatkaan seurakunnassa, ympäröivien ihmisten kanssa, tai oman elämäsi ongelmissa, Muista, että Jeesuksella on varattuna sinuakin varten taivaallisia aarteita! Älä anna paatuneisuuden vaikuttaa epäuskoisia ajatuksia, vaan nosta katseesi uskoen ja luottaen, että elämäsi tulee olemaan täynnä yltäkylläisyyttä - sitähän Jeesus on tullut tuomaan sinulle!

”Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.” Joh.10:10







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti