Toisinaan ihmisinä kaipaamme lohdutusta.
Omat tilanteemme, ja joskus toiset ihmiset saattavat aiheuttaa huolia ja
murheita ja silloin on paikallaan hyvä lohdutus. Raamattu sisältää paljon
lohdullisia lupauksia, joista mekin saamme ammentaa lohtua elämämme keskelle.
"Se on minun lohdutukseni kurjuudessani, että Sinun lupauksesi minua virvoittaa."
Ps.119:50
Psalmin kirjoittaja oli ymmärtänyt, että
Hänen lupauksillaan on virvoittava merkitys. Kun Jumala jotain lupaa, sen Hän
myös täyttää. Häneen voi aina luottaa ja kyllä se virkistää masentunutta
mieltä, kun saa kuulla lupauksen sanoja, jotka sitten aikanaan toteutuvat.
Ajattelepa esimerkiksi Jeesuksen sanoja siitä, että jos vain etsisimme Jumalan
valtakuntaa ja Hänen vanhurskasta tahtoaan, niin siinä ohessa saamme kaiken
muunkin! (Matt.6:33, Luuk.12:31)
"Sinun armosi olkoon minun lohdutukseni, niin kuin Sinä olet
palvelijallesi luvannut." Ps.119:76
Jokainen meistä tarvitsee Jumalan armoa. Se
onkin yksi lohdullisimmista asioista Raamatun lehdillä, että Jumala tahtoo
armahtaa jokaista joka Hänen puoleensa nöyränä kääntyy. Onhan niin, että Jumala
on tehnyt meistä riippuvaisia Hänen omasta armostaan, sillä Hän on sulkenut
meidät tottelemattomuuteen ja synnin vankilaan, että Hän meitä armahtaisi. (Room.11:32, Gal.3:22) Tarvitsemme siis
armoa ja se on lohdullista tietää, että Jumala tahtoo armahtaa. Hän vain
odottaa, että saisi armahtaa. (Jes.30:18)
Hänen tykönään asuu paljon anteeksiantamusta, (Jes.55:7) ja siksi voit tulla Hänen eteensä puhdistautumaan
kaikesta synnistä ja saastasta. Jeesuksen Veri on voimallinen ja puhdistaa
sinutkin synneistäsi. (Apt.5:31)
”Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda
avuksi Hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.” Apt.22:16
Saamme lukea seuraavaksi, miten
apostolisena aikana lohduttava armo Jeesuksessa tuli myös pakanakansojen
osaksi, eli meidän, jotka emme ole juutalaisia.
"Mutta fariseusten lahkosta nousivat
muutamat, jotka olivat tulleet uskoon, ja sanoivat: "Heidät on
ympärileikattava ja heitä on käskettävä noudattamaan Mooseksen lakia".
Niin apostolit ja vanhimmat kokoontuivat tutkimaan tätä asiaa.
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari
ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa
sitten teki teidän keskuudessanne sen valinnan, että pakanat minun suustani
saisivat kuulla evankeliumin sanan ja tulisivat uskoon. Ja Jumala, sydänten
tuntija, todisti heidän puolestansa, antaen heille Pyhän Hengen samoin kuin
meillekin, eikä tehnyt mitään erotusta meidän ja heidän kesken, sillä Hän puhdisti
heidän sydämensä uskolla.
Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa ja
tahdotte panna opetuslasten niskaan ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä
mekään ole jaksaneet kantaa? Mutta me uskomme Herran Jeesuksen armon kautta
pelastuvamme, samalla tapaa kuin hekin."
Niin koko joukko vaikeni, ja he
kuuntelivat Barnabasta ja Paavalia, jotka kertoivat, kuinka suuria tunnustekoja
ja ihmeitä Jumala oli tehnyt pakanain keskuudessa heidän kauttansa.
Kun he olivat lakanneet puhumasta, lausui
Jaakob: "Miehet, veljet, kuulkaa minua! Simeon on kertonut, kuinka Jumala
ensi kerran katsoi pakanain puoleen ottaakseen heistä kansan omalle nimellensä.
Ja tämän kanssa pitävät yhtä profeettain sanat, sillä näin on kirjoitettu: 'Sen
jälkeen minä palajan ja pystytän jälleen Daavidin sortuneen majan; minä korjaan
sen repeämät ja nostan sen jälleen pystyyn, että jäljelle jääneet ihmiset
etsisivät Herraa, ynnä kaikki pakanat, jotka ovat minun nimiini otetut, sanoo
Herra, joka tämän tekee, mikä on ollut tunnettua hamasta ikiajoista'.
Sen tähden minä olen sitä mieltä, ettei
tule rasittaa niitä, jotka pakanuudesta kääntyvät Jumalan puoleen, vaan heille
kirjoitettakoon, että heidän pitää karttaman epäjumalien saastuttamaa ja
haureutta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, sekä verta. Apt.15:5-20
Poimin äskeisestä tärkeimmät ja lohdulliset
sanat: "Mutta me uskomme Herran
Jeesuksen armon kautta pelastuvamme, samalla tapaa kuin hekin." –
Jumala ei siis tehnyt mitään erotusta juutalaisten ja pakanakansojen välillä
pelastaessaan ja täyttäessään Pyhällä Hengellä heitä. Raamattu kertookin
lohdullisesti siitä, miten meidät on oksastettu tuohon puuhun. (Room.11:17,14)
Toisen tärkeän poiminnan lukemastamme otan:
"Hän puhdisti heidän sydämensä
uskolla." – Tähän ajatukseen on tiivistettynä juuri olennainen osa
meidän osuudestamme. Se on, että otamme vastaan tämän sovituksen Jeesuksessa
Kristuksessa uskoen Häneen. On tärkeää huomata, että uskomme tulee perustua
Vapahtajaamme, Herraan Jeesukseen Kristukseen. Vain tämä usko tekee meidät puhtaiksi
Isän edessä. Hänen Sanojensa tähden olemme puhtaat, kun olemme Hänessä! (Joh.15:3-9)
Lopuksi haluan vielä poimia sanat, jotka
ovat erityisesti osoitetut meille. Kuinka lohdullista onkaan tietää, että
meidän ei tarvitse edes oksastettuina tähän viinipuuhun, orjallisesti noudattaa
juutalaisuuteen liittyviä säädöksiä: - "Olen
sitä mieltä, ettei tule rasittaa niitä, jotka pakanuudesta kääntyvät Jumalan
puoleen, vaan heille kirjoitettakoon, että heidän pitää karttaman epäjumalien
saastuttamaa ja haureutta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, sekä
verta."
Tarkastellessa juutalaisuuden lakia, voimme
ymmärtää niiden olevan merkiksi muille kansakunnille. (1.Moos.17:2-14, 2.Moos.31:13, 34:10, Jes.49:8) Nuo säädökset eivät
siis koske meitä samalla tavalla, mutta joitain asioita meidän tulee huomioida
- sen lisäksi, että pyrimme noudattamaan oman maamme maallista lakia. On
tärkeää, että kartamme kaikkea pahuutta, ja pahoja henkiä, heille uhrattua -
eli heihin liittyvää. Emme saa siis osallistua pimeyden tekoihin. Samoin
haureutta ja veren syömistä tulee karttaa. Se on selkeä Raamatun opetus niin
vanhan, kuin uuden testamentinkin puolella. Nämä siis koskevat meitä, eikä
tämän noudattaminen ole kovinkaan raskasta! (1.Joh.5:3)
Vielä tänäänkin saatamme kohdata lahkoja ja seurakuntia, jotka sälyttävät
ihmisten päälle raskaita ihmisoppeja - luullen, että niitä noudattamalla
saavutettaisiin onni ja autuus. - "Tahdotte
panna opetuslasten niskaan ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä mekään ole
jaksaneet kantaa"? – Esimerkiksi voimme tehdä sapatin vietosta
lainomaisen pakotteen, joka ahdistaa ja kurjistaa ihmisen elämää aina tiettynä
päivänä. Sehän ei ollut Jumalan tarkoitus, vaan se, että ymmärtäisimme, että
ihminen tarvitsee myös lepoa. Onkin paikallaan kysyä, olemmeko me sapattia varten, vai onko sapatti meitä varten? –
Jeesus antoi tähän selkeitä viitteitä siitä, että sapattina on lupa tehdä
hyvää! (Matt.12:12-13) - Tästä
huolimatta, vielä nykyäänkin kyseisestä aiheesta kiihkotaan ja tehdään
raskaasti kannettavia perinnäis-sääntöjä. Toisinaan ihmettelen, miten sokeita
olemme uskovaisina Jeesuksen opetuksille!
On lohdullista kuitenkin tietää, että
Jeesuksen kautta tuotiin maailmaan pelastus, rauha, levollisuus, yltäkylläisyys
ja kaikkinainen hyvyys - jokaiselle, joka ottaa Hänet uskoen vastaan. Tämä
vapaus ja rakkaus on sinuakin varten, jos vain tartut siihen kiinni, uskot
sydämessäsi ja tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi!
http://www.seinajoenhelluntaiseurakunta.fi/usko/sanan_nalkaan
Tarvitsetko rukousapua? Jätä pyyntösi tästä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti