Raamatun eräs tärkeimmistä rukouksista on, "Jumala, ole minulle syntiselle
armollinen." (Luuk.18:13) Tämän rukouksen rukoili publikaani, joka ei
voinut nostaa edes katsettaan rukoillakseen Jumalaa, joka on taivaissa. Hän
häpesi heikkouttaan, ja rukoili rehellisen avoimesti Jumalan edessä tämän
rukouksen.
Olet varmaan löytänyt itsesi tilanteesta,
jossa heikkoutesi on saanut sinut lankeamaan tai ainakin horjumaan lujalta ja
varmalta perustukseltasi. Jos et ole milloinkaan kokenut tällaista, et tunne
Jumalaa, Hänen pyhyyttään ja arvovaltaansa, nimittäin Hän on sulkenut sinutkin
synnin vankilaan siksi, että Hän sinua armahtaisi.
”Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen,
että Hän kaikkia armahtaisi.” Room.11:32
”Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin
alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen
niille, jotka uskovat.” Gal.3:22
Jokaisen ihmisen elämään kuuluu luontainen
heikkous - toisella toiseen asiaan ja toisella se ilmenee jossain muussa.
Jotkut vain eivät havaitse esimerkiksi ylpeyttään ja omahyväisyyttään synniksi,
vaan kuvittelevat olevansa kovinkin virheettömiä. Onkin niin, että ”joka väittää olevansa synnitön, tekee Jumalasta
valhettelijan.” (1.Joh.1:10)
Heikkoutemme ja vajavaisuutemme ihmisinä ajavat
meitä Jumalan luokse etsimään tarvitsemaamme armahdusta. Nyt onkin paikallaan
kysyä, mikä oikeuttaa meidät armoon ja anteeksiantoon? – Yksi tärkeimmistä
ominaisuuksista näillä alueilla on sydämen nöyryys. Sanan perusteella nöyrä saa
armon, (Jes.57:15, 66:2, Hepr.4:16,
Jaak.4:6, 1.Piet.5:5) ja siksi "ole
minulle syntiselle armollinen" on oikeamielinen syntisen rukous.
Raamattu antaa myös ymmärtää, että Jumalan
tykönä asuu paljon anteeksiantamusta. (Jes.55:7, Apt.5:31) Samoin Sana
ilmoittaa myös sen, että meillä on Puolustaja Isän tykönä, (1.Joh.2:1) ja taas toisaalla Jeesuksesta sanotaan, että Hän elää iäti
rukoillakseen meidän puolestamme. (Hepr.7:25) Tämän lisäksi meille annettiin
toinen toistammekin kohtaan täällä ajassa anteeksiannon käsky, jos nyt jollakin
on jotain vastaan jotakin. (Kol.3:13)
Lisäksi Jeesus antoi usein ymmärtää, että
anteeksiantamattomuutemme johtaa lopulta siihen, ettemme itsekään saa Jumalan
edessä anteeksi rikkomuksiamme. (Matt.6:12-15,
18:35) Toisin sanoen tulemme siihen, että millä mitalla me mittaamme
toisille, sillä mitalla meille mitataan. (Matt.7:2,
Mark.4:24, Luuk.6:38) On paikallaan mitata omaa armollisuuden tarvetta
siihen, miten suhtaudumme toiseen, joka on myös heikkoudessaan kompuroinut. Et
ehkä (vielä) ole niin syvästi rypenyt tai langennut, kuin lähimmäisesi, mutta
muista, että eräänä päivänä saatat tarvita armoa osaksesi - ehkäpä vieläkin suuremmassa
ja vakavammassa lankeemuksessa.
Inhimillinen heikkoutemme tekee meistä
tasa-arvoisia. Vaikka kuinka kuvittelisimme saavamme rökittää toinen toistamme toistemme teoista ja asenteista, loppujen
lopuksi tulemme siihen, että olemme itsekin samassa veneessä. Siksi toisen
syntisyydestä tulee aina puhua armolliseen sävyyn.
Syntisyyden yksi tärkeä olemus on siinä,
että se pyrkii hallitsemaan meitä. Niin kuin tiedät, synti masentaa ja saa
omantuntomme murheelliseksi. Se saa myös hengellisen elämämme kuivettumaan.
Heikkoudessa tehtyjen tekojen vaikutukset ulottuvat siis jokaiselle elämämme
alueelle - ruumiin, hengen ja sielun tuntoihin. Tästä Paavali hyvin selkein
sanoin opettaa, että " ÄLKÖÖN SIIS SYNTI HALLITKO TEIDÄN KUOLEVAISESSA
RUUMIISSANNE, NIIN ETTÄ OLETTE KUULIAISET SEN HIMOILLE." (Room.6:12)
Uskovina tiedämme, mikä on ainut lääke
syntiä ja sen vaikutuksia vastaan. Jeesuksen
sovintoveri on yhä oleva avoimena lähteenä kaikkea syntiä ja saastaisuutta
vastaan. (Sak.13:1) Niin kuin
ruumiimme ja vaatteemmekin me pesemme silloin, kun olemme likaantuneet, niin
tulee puhdistaa myös sielumme ja henkemmekin.
Tärkeää on, että tekee välittömästi
parannuksen - heti, kun huomaa erehtyneensä. Itse usein saatan julistaa jopa ääneen
itselleni Jeesuksen Veren kautta vapautusta - ja sitä, että en millään
osa-alueella kuulu vähäisimmässäkään määrin synnille! Pakottaudun mielipahasta, omantunnon tuskasta
ja tarpeesta harjoittaa katumusharjoituksia Jeesuksen ristin juurelle.
Tunnustan ja hylkään kaikki syntini pyytäen niitä anteeksi Herralta.
Näin toimiessani uskon Jeesukseen ja toimin
pelkästään uskon varassa, jolloin Saatana ei pääse kiusaamaan minua
heikkoudestani. Se ei ole läheskään aina helppoa, koska inhimillinen ihminen
reagoi kyllä herkkään omaantuntoon. Omasta kokemuksesta tiedän, että Jumalan
edessä parannusta tekevä ei paadu ja kovetu katkeraksi synnintekijäksi.
Päinvastoin, tuo Verivirta saa ihmisen yhä herkemmäksi vaistoamaan, milloin on
tarvetta puhdistautua nöyrästi Jeesuksen ristin juurella. – Armohan kasvattaa
meitä hylkäämään jumalattomuudet ja maailmalliset himot. (Tit.2:11-12)
Haluaisin mielelläni murtaa uskovaisuudesta
täydellisyyden leiman. Jeesuksessa, ja Hänen armossaan kyllä olemme täydellisiä
ja Jumalalle kelpaavia, mutta itsessämme olemme heikkoja ja kompuroivia
ihmisiä. Onkin miltei naurettavaa se, miksi toisen synti tai heikkous olisi
pahempaa, kuin sinun tai minun synti tai heikkous! Sanaa tulee julistaa, niin
kuin on kirjoitettu. Synti tulee julistaa synniksi ilman ainoaakaan kompromissia,
mutta sen lisäksi tulee julistaa Jumalan armollisuutta - Jumalan, joka on ennen
kaikkea uskovien vapahtaja! (Ef.5:23,
1.Tim.4:10) Miksi siis täydelliset uskovaiset tarvitsevat vapautusta? –
Siksi, kun he eivät ruumiin turmeltuneisuutensa tähden ole itsessään täydellisiä!
Uskovainen on täydellinen vain Jeesuksessa
ja Hänen haavoissansa. Heti astuttua edemmäksi tuosta pelastuksen lähteestä,
tulemme epätäydellisiksi - olitpa kuinka uskovainen hyvänsä! Jeesus kehotti
meitä olemaan täydelliset, niin kuin taivaallinen Isämmekin on täydellinen.
(Matt.5:48) Käytännössä se tarkoittaa
sitä, että meidän tulee pysytellä uskon alkajassa ja sen täydelliseksi
saattajassa, Jeesuksessa Kristuksessa. (Kol.1:22,
2.Tim.1:12, Hepr.12:2, 1.Piet.1:5,9) Jos olemme yhtä Jeesuksen kanssa,
olemme silloin myös yhtä Jumalamme kanssa.
Onko sitten synnin tekeminen sallittua? Ei
totisesti ole! Vaikka ruumiimme heikkouden tähden teemmekin syntiä, ei se ole
luvallista! (Room.6:1-2) Se on, kuin
luonnollisessa elämässäkin, että joudumme aika ajoin peseytymään ja
puhdistamaan vaatteemmekin - säilyttääksemme puhtautta elämässämme. Raamattu
antaa ymmärtää vertauksena vanhurskaan vaatteiden tarkoittavan vaelluksen
puhtautta. Meidän tulee vaeltaa puhtaasti, - mutta jos joku syntiä tekeekin, on
hänellä oleva puolustaja Isän tykönä. Se on, että saamme osaksemme armoa
avuksemme oikeaan aikaan, ettei synti saisi hallita ja vallita elämäämme. (Jes.55:6)
Jumalattoman on miltei mahdotonta ymmärtää
jumalista anteeksiantoa. Saatamme kuulla pilkkapuheita siitä, että "uskovat tekevät syntiä ja käyvät
sitten sunnuntaisin kirkossa saamassa synnit anteeksi." – Jumalaton ei
ymmärrä, ettei uskovan tarvitse mennä edes kirkkoon, saadakseen syntinsä
anteeksi. Itse asiassa uskovainen voi elää jatkuvassa anteeksiannon virrassa -
niin suhteessa itseensä, kuin toisiin ihmisiinkin. Silloin synnin valta kukistuu, kun heikkoutemme ei saa enää hallintavaltaa
elämässämme. Esimerkkinä voisin mainita oman perheeni, jossa tiedämme meidän
jokaisen vuorollaan tekevän virhearvioita, ajattelevan nurjasti, tekevän
asioita joita ei pitäisi - halusimmepa sitä tai emme. Kuitenkin elämme sulassa
sovussa ja anteeksiannon jatkuvassa huuhtelussa.
Se antaa meille jatkuvasti uusia mahdollisuuksia yrittää paremmin ja ennen
kaikkea kasvaa sitä kohti, jolloin opimme arvostamaan ja rakastamaan yhä
enemmän toinen toistamme.
Saadessamme toinen toiseltamme
anteeksiantoa, meissä kasvaa mieli, jossa on jotain jumalista alkuperää. Jos
jossain kohdin olen erehtynyt, mutta huomaan, että sen ei anneta tulla
vaikuttavaksi tekijäksi perheemme keskelle, minuun syntyy hillitön tahto olla
uusimatta omaa virhettäni. Alan vähitellen ymmärtää, miten suurta viisautta
onkaan jumalinen armokäsite yhdessä läpitunkevan jumalisen rakkauden kanssa!
–
Rukoilethan vielä kanssani:
Taivaallinen Isä, auta meitä Poikasi Jeesuksen nimen tähden, ettei
synti saisi hallintavaltaa meidän sielussamme, hengessämme ja ruumiissamme.
Herra, päästä meidät pahasta! Älä ota pois Pyhää Henkeäsi, mutta ota pois pahat
tekomme, Jeesuksen nimessä!
Herra, ole armollinen meille, ja anna voimaa vastustaa syntiä.
Kiitos Jeesus, että saamme tehdä parannusta kasvojesi edessä. Vaikka
heikkoudessamme emme onnistuisikaan siinä, vapauta meidät lupauksesi mukaan!
Anna syntimme anteeksi ja puhdista tuntomme, Sinä, Herramme, joka
synnytit meidät Jumalan lapsiksi!
Puhdista meidät, että olisimme puhtaat! paranna meidät, että
olisimme parannetut!
Kiitos Isä, että olet tämän kaiken viisaaksi juuri näin nähnyt! Anna
voimasi vaikuttaa armosi tähden!
Kiitos vapautuksesta Jeesuksen lunastusveren voimassa! Kiitos
Jeesus, että Sinä voitit synnin vallan puolestamme, että me saisimme olla
vapaita elämään Jumalan lasten elämää!
Ole Herrani, ylistetty, kiitetty ja palvottu - nyt, ja ikuisesta
ikuiseen!
- Aamen -
- Toivotan rauhaisaa joulunaikaa lukijoilleni!
http://www.seinajoenhelluntaiseurakunta.fi/usko/sanan_nalkaan
Tarvitsetko rukousapua? Jätä pyyntösi tästä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti