Myöskin muutamat kuljeksivat juutalaiset loitsijat rupesivat
lausumaan Herran Jeesuksen nimeä niiden ylitse, joissa oli pahoja henkiä,
sanoen: "Minä vannotan teitä sen Jeesuksen kautta, jota Paavali
julistaa".
Ja niiden joukossa, jotka näin tekivät, oli myös erään
juutalaisen ylipapin, Skeuaan, seitsemän poikaa; mutta paha henki vastasi
heille sanoen: "Jeesuksen minä tunnen, ja Paavalin minä tiedän, mutta
keitä te olette?" Ja se mies, jossa paha henki oli, karkasi heidän
kimppuunsa, voitti heidät toisen toisensa perästä ja runteli heitä, niin että
he alastomina ja haavoitettuina pakenivat siitä huoneesta.
Ja tämän saivat tietää kaikki Efeson asukkaat, sekä juutalaiset
että kreikkalaiset; ja heidät kaikki valtasi pelko, ja Herran Jeesuksen nimeä
ylistettiin suuresti. Ja monet niistä, jotka olivat tulleet uskoon, menivät ja
tunnustivat ja ilmoittivat tekonsa.
Ja useat niistä, jotka olivat taikuutta harjoittaneet, kantoivat
kirjansa kokoon ja polttivat ne kaikkien nähden; ja kun niiden arvo laskettiin
yhteen, huomattiin sen olevan viisikymmentä tuhatta hopearahaa.
Näin Herran sana voimallisesti kasvoi ja vahvistui. Kun kaikki
tämä oli tapahtunut, niin Paavali hengessä päätti kulkea Makedonian ja Akaian
kautta ja matkustaa Jerusalemiin ja sanoi: "Käytyäni siellä minun pitää
nähdä myös Rooma". Ja hän lähetti Makedoniaan kaksi
apumiehistänsä, Timoteuksen ja Erastuksen, mutta jäi itse joksikin aikaa
Aasiaan.
Tähän aikaan syntyi sangen suuri melu siitä tiestä. Sillä eräs
hopeaseppä, nimeltä Demetrius, joka valmisti hopeaisia Artemiin temppeleitä,
hankki sillä ammattilaisille melkoisia tuloja. Hän kutsui kokoon nämä sekä
muut, jotka sellaista työtä tekivät, ja sanoi: "Miehet, te tiedätte, että
meillä on hyvä toimeentulomme tästä työstä; mutta nyt te näette ja kuulette,
että tuo Paavali on, ei ainoastaan Efesossa, vaan melkein koko Aasiassa,
uskotellut ja vietellyt paljon kansaa, sanoen, etteivät ne ole jumalia, jotka
käsillä tehdään. Ja nyt uhkaa se vaara, että ei ainoastaan tämä meidän
elinkeinomme joudu halveksituksi, vaan myöskin, että suuren Artemis
jumalattaren temppeliä ei pidetä minäkään ja että hän menettää mahtavuutensa,
hän, jota koko Aasia ja koko maanpiiri palvelee."
Kun he sen kuulivat, tulivat he vihaa täyteen ja huusivat
sanoen: "Suuri on efesolaisten Artemis!" Ja koko kaupunki joutui
sekasortoon, ja he ryntäsivät kaikki yhdessä näytelmäpaikkaan ja tempasivat
mukaansa Gaiuksen ja Aristarkuksen, kaksi makedonialaista, jotka olivat
Paavalin matkatovereita.
Ja kun Paavali tahtoi mennä kansanjoukkoon, eivät opetuslapset
sitä sallineet. Ja myös muutamat Aasian hallitusmiehistä, jotka olivat hänen
ystäviään, lähettivät hänelle sanan ja pyysivät, ettei hän menisi
näytelmäpaikkaan.
Ja he huusivat, mikä mitäkin; sillä kokous oli sekasortoinen, ja
useimmat eivät tienneet, minkätähden he olivat tulleet kokoon. Silloin
vedettiin joukosta esille Aleksander, jota juutalaiset työnsivät esiin; niin
Aleksander viittasi kädellään merkiksi, että hän tahtoi pitää puolustuspuheen
kansan edessä.
Mutta kun he huomasivat, että hän oli juutalainen, rupesivat he
kaikki yhteen ääneen huutamaan ja kirkuivat noin kaksi hetkeä: "Suuri on
efesolaisten Artemis!" Mutta kun kaupungin kansleri oli saanut kansan
rauhoittumaan, sanoi hän: "Efeson miehet, onko ketään, joka ei tiedä, että
efesolaisten kaupunki on suuren Artemiin temppelin ja hänen taivaasta pudonneen
kuvansa vaalija? Koska ei kukaan voi tätä kieltää, tulee teidän siis pysyä
rauhallisina eikä tehdä mitään harkitsematonta. Te olette kuitenkin tuoneet
tänne nämä miehet, jotka eivät ole temppelin ryöstäjiä eivätkä ole meidän
jumalatartamme pilkanneet. Jos siis Demetriuksella ja hänen ammattiveljillänsä
on riita-asiaa jotakuta vastaan, niin pidetäänhän oikeudenistuntoja ja onhan
käskynhaltijoita; vetäkööt toisensa oikeuteen. Ja jos teillä on vielä jotakin
muuta vaadittavaa, niin ratkaistakoon asia laillisessa kansankokouksessa. Sillä
tämänpäiväisen tapahtuman tähden me olemme vaarassa joutua syytteeseen jopa
kapinasta, vaikkei mitään aihetta olekaan; ja silloin me emme voi vastata tästä
mellakasta." Näin puhuen hän sai kokouksen hajaantumaan.
Tiesitkö, että Jumalan nimissä on turha operoida, ellei oma suhde Jumalaan ole
kunnossa ja vilpittömällä pohjalla. Raamattu nimittää tällaisia loisiksi, jotka käyttävät Jeesuksen
nimen voimaa omien päämääriensä saavuttamisiksi. Ihmisellehän on hyvin
luontaista hakea kykyjä valtansa, kunniansa ja asemansa pönkittämiseksi
yhteisöjen keskellä. Lukemamme mukaan tällaiset loisijat saavat pahoin
nenilleen sinä päivänä, kun he joutuvat kohtaamaan todellisen vihollisensa.
Paha henki runteli heidät, koska heillä ei ollut sydämessään Jeesuksen veren merkkiä. He eivät olleet
kokeneet Jumalan lapseksi tulemista, mutta olivat ottaneet silti käyttöönsä
nämä jumaliset työvälineet.
Erään kerran Jeesus opettikin ihmisistä,
jotka eräänä päivänä tulevat sanomaan Hänelle, että "emmekö Sinun nimessäsi tehneet kaikkia näitä tekoja? – Ja
kuitenkin Herra ajaa heidät pois luotansa sanoen, en ole koskaan teitä
tuntenut, menkää pois, te laittomuuden tekijät." (Matt.7:21-23) - On
siis oleellista päästä Hänen tuntemukseensa sisälle, eli astua Jumalan
lapseuden asemaan. Vasta tämän jälkeen saa operoida jumalisilla työvälineillä.
Ihmisten nähdessä, mitä tapahtui, heille
syntyi tarve tehdä parannusta. Ne jotka olivat harjoittaneet noituutta, toivat
kirjansa poltettaviksi - ja tässä on meille tämän päivän kristityille myös
tärkeä vihje. Voimme tarkastella kirjahyllymme sisältöä, sen kirjoja, videoita
ym. äänitteitä. Nähdessämme jotain pahoihin henkiin viittaavia teoksia, ne on
syytä hävittää sieltä. Emme tarvitse koskaan mitään osallisuutta pimeyden
tekoihin ja siksi niistä on hyvä luopua. Tästä seurasi se, että Herran sana
voimallisesti kasvoi ja vahvistui. Etkö sinäkin tahtoisi nähdä elämässäsi ja
ympäristössäsi juuri tapahtuvan tällaista?
Ihmisten kääntyessä kristityiksi, he eivät
siis enää tarvinneet palveluja epäjumalan kuvien veistäjiltä. Siihen aikaan
siitä oli kehittynyt kannattavaa liiketoimintaa ja sekös suututti sen alan ihmiset.
Heidän toimeentulonsa uhkasi nyt loppua ja niin he kiihottivat kansaa
mellakkaan. Ihmisten käytöksestä ja typeryydestä kertoo se, etteivät useat
mellakkaan osallistujat edes tienneet, miksi rähistään. Aivan, kuin itse piru olisi riivannut tuon väen
mellastamaan Jumalan pelastusta vastaan. Työllä ja tuskalla saatiin lopulta
kansa rauhoittumaan ja hajaantumaan tahoillensa. Toisinaan tämän päivän
mediakäyttäytymisessä on nähtävissä samankaltaista hysteriaa ja hulluutta. Ei tarvitse olla kummoinenkaan asia jonkin poliitikon
elämässä, kun ajojahti on valmis ja kansa huutaa kiristellen hampaitaan. Kuinka
perkele onkaan saanut otteeseensa tämän kansamme. Minkälaisia vainoja
tulemmekaan vielä kohtaamaan julistaessamme totuutta Jeesuksen veren
evankeliumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti